< Waiata 123 >

1 He waiata; he pikitanga. Ka anga atu oku kanohi ki a koe, e koe e noho mai nei i nga rangi.
Matkalaulu. Minä nostan silmäni sinun puoleesi, joka taivaissa asut.
2 Ina, pera tonu nga kanohi o nga pononga e titiro nei ki te ringa o to ratou rangatira, nga kanohi hoki o te kotiro ki te ringa o tona rangatira wahine; me o matou kanohi e titiro nei ki a Ihowa, ki to matou Atua, kia tohu ra ano ia i a matou.
Katso, niinkuin palvelijain silmät katsovat heidän isäntäinsä käsiin, ja niinkuin palvelijattaren silmät katsovat hänen emäntänsä käsiin, niin meidän silmämme katsovat Herran, meidän Jumalamme, puoleen, kunnes hän armahtaa meitä.
3 Tohungia matou, e Ihowa, tohungia matou: kua tino kapi hoki matou i te whakahawea.
Ole meille armollinen, Herra, ole meille armollinen. Sillä kylliksi olemme jo saaneet ylenkatsetta.
4 Kapi tonu to matou wairua i te whakahi a te hunga e noho noa ana, i te whakahawea a te hunga whakakake.
Sielumme on jo kyllänsä saanut suruttomien pilkasta, ylpeitten ylenkatseesta.

< Waiata 123 >