箴言 知恵の泉 18

1 人と交わりをしない者は口実を捜し、すべてのよい考えに激しく反対する。

Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.

2 愚かな者は悟ることを喜ばず、ただ自分の意見を言い表わすことを喜ぶ。

Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.

3 悪しき者が来ると、卑しめもまた来る、不名誉が来ると、はずかしめも共にくる。

Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.

4 人の口の言葉は深い水のようだ、知恵の泉は、わいて流れる川である。

Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.

5 悪しき者をえこひいきすることは良くない、正しい者をさばいて、悪しき者とすることも良くない。

Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.

6 愚かな者のくちびるは争いを起し、その口はむち打たれることを招く。

Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.

7 愚かな者の口は自分の滅びとなり、そのくちびるは自分を捕えるわなとなる。

Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.

8 人のよしあしをいう者の言葉はおいしい食物のようで、腹の奥にしみこむ。

Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.

9 その仕事を怠る者は、滅ぼす者の兄弟である。

Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.

10 主の名は堅固なやぐらのようだ、正しい者はその中に走りこんで救を得る。

Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.

11 富める者の富はその堅き城である、それは高き城壁のように彼を守る。

Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.

12 人の心の高ぶりは滅びにさきだち、謙遜は栄誉にさきだつ。

Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman.

13 事をよく聞かないで答える者は、愚かであって恥をこうむる。

Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.

14 人の心は病苦をも忍ぶ、しかし心の痛むときは、だれがそれに耐えようか。

Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?

15 さとき者の心は知識を得、知恵ある者の耳は知識を求める。

Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.

16 人の贈り物は、その人のために道をひらき、また尊い人の前に彼を導く。

Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.

17 先に訴え出る者は正しいように見える、しかしその訴えられた人が来て、それを調べて、事は明らかになる。

Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.

18 くじは争いをとどめ、かつ強い争い相手の間を決定する。

Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.

19 助けあう兄弟は堅固な城のようだ、しかし争いは、やぐらの貫の木のようだ。

Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.

20 人は自分の言葉の結ぶ実によって、満ち足り、そのくちびるの産物によって自ら飽きる。

Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.

21 死と生とは舌に支配される、これを愛する者はその実を食べる。

Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä.

22 妻を得る者は、良き物を得る、かつ主から恵みを与えられる。

Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.

23 貧しい者は、あわれみを請い、富める者は、はげしい答をする。

Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.

24 世には友らしい見せかけの友がある、しかし兄弟よりもたのもしい友もある。

Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.