箴言 知恵の泉 19

1 正しく歩む貧しい者は、曲ったことを言う愚かな者にまさる。

Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.

2 人が知識のないのは良くない、足で急ぐ者は道に迷う。

Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.

3 人は自分の愚かさによって道につまずき、かえって心のうちに主をうらむ。

Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.

4 富は多くの新しい友を作る、しかし貧しい人はその友に捨てられる。

Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.

5 偽りの証人は罰を免れない、偽りをいう者はのがれることができない。

Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.

6 気前のよい人にこびる者は多い、人はみな贈り物をする人の友となる。

Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.

7 貧しい者はその兄弟すらもみなこれを憎む、ましてその友はこれに遠ざからないであろうか。言葉をかけてこれを呼んでも、去って帰らないのである。

Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.

8 知恵を得る者は自分の魂を愛し、悟りを保つ者は幸を得る。

Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.

9 偽りの証人は罰を免れない、偽りをいう者は滅びる。

Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.

10 愚かな者が、ぜいたくな暮しをするのは、ふさわしいことではない、しもべたる者が、君たる者を治めるなどは、なおさらである。

Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.

11 悟りは人に怒りを忍ばせる、あやまちをゆるすのは人の誉である。

Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.

12 王の怒りは、ししのほえるようであり、その恵みは草の上におく露のようである。

Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.

13 愚かな子はその父の災である、妻の争うのは、雨漏りの絶えないのとひとしい。

Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.

14 家と富とは先祖からうけつぐもの、賢い妻は主から賜わるものである。

Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.

15 怠りは人を熟睡させる、なまけ者は飢える。

Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.

16 戒めを守る者は自分の魂を守る、み言葉を軽んじる者は死ぬ。

Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.

17 貧しい者をあわれむ者は主に貸すのだ、その施しは主が償われる。

Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.

18 望みのあるうちに、自分の子を懲らせ、これを滅ぼす心を起してはならない。

Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;

19 怒ることの激しい者は罰をうける、たとい彼を救ってやっても、さらにくり返さねばならない。

Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.

20 勧めを聞き、教訓をうけよ、そうすれば、ついには知恵ある者となる。

Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.

21 人の心には多くの計画がある、しかしただ主の、み旨だけが堅く立つ。

Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.

22 人に望ましいのは、いつくしみ深いことである、貧しい人は偽りをいう人にまさる。

Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.

23 主を恐れることは人を命に至らせ、常に飽き足りて、災にあうことはない。

Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.

24 なまけ者は、手を皿に入れても、それを口に持ってゆくことをしない。

Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.

25 あざける者を打て、そうすれば思慮のない者も慎む。さとき者を戒めよ、そうすれば彼は知識を得る。

Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.

26 父に乱暴をはたらき、母を追い出す者は、恥をきたらし、はずかしめをまねく子である。

Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.

27 わが子よ、知識の言葉をはなれて人を迷わせる教訓を聞くことをやめよ。

Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.

28 悪い証人はさばきをあざけり、悪しき者の口は悪をむさぼり食う。

Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.

29 さばきはあざける者のために備えられ、むちは愚かな者の背のために備えられる。

Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.