詩篇 69

1 神よねがはくは我をすくひたまへ 大水ながれきたりて我がたましひにまでおよべり

Davidin Psalmi kukkasista, edelläveisaajalle. Jumala, auta minua; sillä vedet käyvät hamaan minun sieluuni asti.

2 われ立止なきふかき泥の中にしづめり われ深水におちいるおほみづわが上をあふれすぐ

Minä vajoon syvään mutaan, jossa ei pohjaa ole: minä olen tullut syviin vesiin, ja virta upottaa minun.

3 われ歎息によりてつかれたり わが喉はかわき わが目はわが神をまちわびておとろへぬ

Minä väsyn huutamisesta: minun kurkkuni kuivettuu: minun näkyni vaipuu, toivoissani minun Jumalani päälle.

4 故なくしてわれをにくむ者わがかしらの髮よりもおほく謂なくしてわが仇となり我をほろぼさんとするものの勢力つよし われ掠めざりしものをも償はせらる

Niitä on enempi kuin päässäni hiuksia, jotka ilman syytä minua vihaavat, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, ja minua hukuttavat, ovat väkevät: niitä täytyy minun maksaa, joita en minä ryövännyt.

5 神よなんぢはわが愚なるをしりたまふ わがもろもろの罪はなんぢにかくれざるなり

Jumala, sinäpä tiedät minun tyhmyyteni, ja minun rikokseni ei ole sinulta salatut.

6 萬軍のヱホバ主よ ねがはくは汝をまちのぞむ者をわが故によりて辱かしめらるることなからしめたまへ イスラエルの神よねがはくはなんぢを求むる者をわが故によりて恥をおはしめらるることなからしめたまへ

Älä salli heitä häpiään tulla minun tähteni, jotka sinua odottavat, Herra, Herra Zebaot: älä anna heitä häväistä minun tähteni, jotka sinua etsivät, Israelin Jumala.

7 我はなんぢのために謗をおひ恥はわが面をおほひたればなり

Sillä sinun tähtes minä pilkkaa kärsin; minun kasvoni ovat täynnä häpiää.

8 われわが兄弟には旅人のごとく わが母の子には外人のごとくなれり

Minä olen muukalaiseksi veljilleni tullut, ja oudoksi äitini lapsille.

9 そはなんぢの家をおもふ熱心われをくらひ汝をそしるものの謗われにおよべり

Sillä sinun huonees kiivaus syö minua: ja heidän pilkkansa, jotka sinua pilkkasivat, lankesi minun päälleni.

10 われ涙をながして食をたち わが霊魂をなげかすれば反てこれによりて謗をうく

Minä itkin ja paastosin hartaasti, ja minä pilkattiin päälliseksi.

11 われ麁布をころもとなししにかれらが諺語となりぬ

Ja minä puin säkin ylleni, ja olin heille sananlaskuksi.

12 門にすわる者はわがうへをかたる われは酔狂たるものに謳ひはやされたり

Jotka portissa istuvat, ne minusta jaarittelevat, ja juodessansa he minusta lauleskelevat.

13 然はあれどヱホバよわれは惠のときに汝にいのる ねがはくは神よなんぢの憐憫のおほきによりて汝のすくひの眞實をもて我にこたへたまへ

Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, Jumala, sinun suuren laupiutes puolesta: kuule minua sinun autuutes totuuden tähden.

14 ねがはくは泥のなかより我をたすけいだして沈ざらしめたまへ 我をにくむものより深水よりたすけいだしたまへ

Pelasta minua loasta, etten minä vajoaisi; että minä pelastettaisiin vihollisistani ja syvistä vesistä.

15 大水われを淹ふことなく淵われをのむことなく坑その口をわがうへに閉ることなからしめたまへ

Ettei vuo minua upottaisi ja syvyydet minua lainoaisi, eikä kaivon suu suljettaisi minun päälleni.

16 ヱホバよねがはくは我にこたへたまへ なんぢの仁慈うるはしければなり なんぢの憐憫はおほしわれに歸りきたりたまへ

Kuule minua, Herra; sillä sinun laupiutes on hyvä: käännä sinuas minun puoleeni, sinun suuren laupiutes tähden.

17 面をなんぢの僕にかくしたまふなかれ われ迫りくるしめり ねがはくは速かに我にこたへたまへ

Ja älä peitä kasvojas palvelialtas; sillä minä ahdistetaan: kuultele minua nopiasti.

18 わがたましひに近くよりて之をあがなひわが仇のゆゑに我をすくひたまへ

Lähene minun sieluani, ja lunasta häntä: minun vihollisteni tähden pelasta minua.

19 汝はわがうくる謗とはぢと侮辱とをしりたまへり わが敵はみな汝のみまへにあり

Sinäpä tiedät pilkkani, häpiäni ja häväistykseni: kaikki minun viholliseni ovat edessäs.

20 譭謗わが心をくだきぬれば我いたくわづらへり われ憐憫をあたふる者をまちたれど一人だになく慰むるものを俟たれど一人をもみざりき

Pilkka särkee minun sydämeni ja vaivaa minua: minä odotan, jos joku armahtais, ja ei ole kenkään, ja lohduttajia, vaan en ketään löydä.

21 かれら苦草をわがくひものにあたへ わが渇けるときに醋をのませたり

Ja he antoivat minulle sappea syödäkseni, ja etikkaa juodakseni minun janossani.

22 ねがはくは彼等のまへなる筵は網となり そのたのむ安逸はつひに羂となれ

Heidän pöytänsä olkoon heille paulaksi, sekä kostoksi että lankeemiseksi.

23 その目をくらくして見しめず その腰をつねにふるはしめたまへ

Tulkoon heidän silmänsä pimiäksi, ettei he näkisi, ja salli heidän lanteensa aina horjua.

24 願くはなんぢの忿恚をかれらのうへにそそぎ汝のいかりの猛烈をかれらに追及せたまへ

Vuodata närkästykses heidän päällensä, ja hirmuinen vihas käsittäköön heitä,

25 かれらの屋をむなしくせよ その幕屋に人をすまはするなかれ

Olkoon heidän huoneensa kylmillä; ja ei kenkään olko, joka heidän majassansa asuis.

26 かれらはなんぢが撃たまひたる者をせめ なんぢが傷けたまひたるものの痛をかたりふるればなり

Sillä he vainoovat sitä, jota lyönyt olet, ja juttelevat niiden kipua, joita haavoittanut olet.

27 ねがはくはれらの不義に不義をくはへてなんぢの義にあづからせ給ふなかれ

Salli heitä langeta synnistä syntiin, ettei he tulisi sinun vanhurskautees.

28 かれらを生命の册よりけして義きものとともに記さるることなからしめたまへ

Pyyhi heitä eläväin kirjasta, ettei he kirjoitettaisi vanhurskasten kanssa.

29 斯てわれはくるしみ且うれひあり 神よねがはくはなんぢの救われを高處におかんことを

Mutta minä olen raadollinen ja murheellinen: Jumala, sinun autuutes suojelkoon minua!

30 われ歌をもて神の名をほめたたへ 感謝をもて神をあがめまつらん

Minä kiitän Jumalan nimeä veisuulla, ja suuresti ylistän häntä kiitoksella.

31 此はをうしまたは角と蹄とある力つよき牡牛にまさりてヱホバよろこびたまはん

Se kelpaa paremmin Herralle kuin härkä taikka mulli, jolla ovat sarvet ja sorkat.

32 謙遜者はこれを見てよろこべり 神をしたふ者よなんぢらの心はいくべし

Raadolliset näkevät sen ja iloitsevat, ja jotka Jumalaa etsivät, heidän sydämensä pitää elämän.

33 ヱホバは乏しきものの聲をきき その俘囚をかろしめたまはざればなり

Sillä Herra kuulee köyhiä, ja ei hän vankiansa katso ylön.

34 天地はヱホバをほめ蒼海とその中にうごくあらゆるものとはヱホバを讃まつるべし

Kiittäkään häntä taivaat ja maa, meri, ja kaikki kuin niissä liikkuvat.

35 神はシオンをすくひユダのもろもろの邑を建たまふべければなり かれらは其處にすみ且これをおのが有とせん

Sillä Jumala auttaa Zionia ja rakentaa Juudan kaupungit, että siellä asutaan, ja se perinnöllä omistetaan.

36 その僕のすゑも亦これを嗣その名をいつくしむ者その中にすまん

Ja hänen palveliainsa siemen sen perii: ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, pitää asuman siinä.