Salmi 34

1 Di Davide, quando si finse insensato davanti ad Abimelec e, cacciato da lui, se ne andò. Io benedirò l’Eterno in ogni tempo; la sua lode sarà del continuo nella mia bocca.

Daavidin virsi, kun hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois. Minä kiitän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on alati minun suussani.

2 L’anima mia si glorierà nell’Eterno; gli umili l’udranno e si rallegreranno.

Herra on minun sieluni kerskaus, nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.

3 Magnificate meco l’Eterno, ed esaltiamo il suo nome tutti insieme.

Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.

4 Io ho cercato l’Eterno, ed egli m’ha risposto e m’ha liberato da tutti i miei spaventi.

Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.

5 Quelli che riguardano a lui sono illuminati, e le loro facce non sono svergognate.

Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.

6 Quest’afflitto ha gridato, e l’Eterno l’ha esaudito e l’ha salvato da tutte le sue distrette.

Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.

7 L’Angelo dell’Eterno s’accampa intorno a quelli che lo temono, e li libera.

Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.

8 Gustate e vedete quanto l’Eterno è buono! Beato l’uomo che confida in lui.

Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!

9 Temete l’Eterno, voi suoi santi, poiché nulla manca a quelli che lo temono.

Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.

10 I leoncelli soffron penuria e fame, ma quelli che cercano l’Eterno non mancano d’alcun bene.

Nuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.

11 Venite, figliuoli, ascoltatemi; io v’insegnerò il timor dell’Eterno.

Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.

12 Qual è l’uomo che prenda piacere nella vita, ed ami lunghezza di giorni per goder del bene?

Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea:

13 Guarda la tua lingua dal male a le tue labbra dal parlar con frode.

varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta;

14 Dipartiti dal male e fa’ il bene; cerca la pace, e procacciala.

vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.

15 Gli occhi dell’Eterno sono sui giusti e le sue orecchie sono attente al loro grido.

Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa.

16 La faccia dell’Eterno è contro quelli che fanno il male per sterminare di sulla terra la loro memoria.

Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.

17 I giusti gridano e l’Eterno li esaudisce e li libera da tutte le loro distrette.

Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.

18 L’Eterno e vicino a quelli che hanno il cuor rotto, e salva quelli che hanno lo spirito contrito.

Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.

19 Molte sono le afflizioni del giusto; ma l’Eterno lo libera da tutte.

Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.

20 Egli preserva tutte le ossa di lui, non uno ne è rotto.

Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru.

21 La malvagità farà perire il malvagio, e quelli che odiano il giusto saranno condannati.

Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne tulevat syynalaisiksi.

22 L’Eterno riscatta l’anima de’ suoi servitori, e nessun di quelli che confidano in lui sarà condannato.

Herra lunastaa palvelijainsa sielut, eikä yksikään, joka häneen turvaa, tule syynalaiseksi.