Salme 129

1 (Sang til Festrejserne.) De trængte mig hårdt fra min ungdom - så siger Israel

Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-

2 de trængte mig hårdt fra min Ungdom, men kued mig ikke.

he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.

3 Plovmænd pløjed min Ryg, trak lange Furer;

Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.

4 retfærdig er HERREN, han overskar de gudløses Reb.

Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.

5 Alle, som hader Zion, skal vige med Skam,

Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.

6 blive som Græs på Tage, der visner, førend det skyder Strå,

Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,

7 og ikke fylder Høstkarlens Hånd og Opbinderens Favn;

josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.

8 Folk, som går forbi, siger ikke: "HERRENs Velsignelse over eder! Vi velsigner eder i HERRENs Navn!"

Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."