Psalmien 147

1 Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.

Lobet den HERRN! denn unsern Gott loben, das ist ein köstlich Ding; solch Lob ist lieblich und schön.

2 Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.

Der HERR baut Jerusalem und bringt zusammen die Verjagten Israels.

3 Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.

Er heilt, die zerbrochnes Herzens sind, und verbindet ihre Schmerzen.

4 Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.

Er zählt die Sterne und nennt sie alle mit Namen.

5 Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.

Der HERR ist groß und von großer Kraft; und ist unbegreiflich, wie er regiert.

6 Herra ojentaa raadolliset, ja jumalattomat maahan paiskaa.

Der Herr richtet auf die Elenden und stößt die Gottlosen zu Boden.

7 Vuoroin veisatkaat Herralle kiitossanalla, ja veisatkaat meidän Herrallemme kanteleella;

Singet umeinander dem HERRN mit Dank und lobet unsern Gott mit Harfen,

8 Joka taivaan pilvillä peittää ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;

der den Himmel mit Wolken verdeckt und gibt Regen auf Erden; der Gras auf Bergen wachsen läßt;

9 Joka eläimille antaa heidän ruokansa, ja kaarneen pojille, jotka häntä avuksensa huutavat.

der dem Vieh sein Futter gibt, den jungen Raben, die ihn anrufen.

10 Ei hän mielisty hevosten väkevyyteen, eikä hänelle kelpaa miehen sääriluut.

Er hat nicht Lust an der Stärke des Rosses noch Gefallen an eines Mannes Schenkeln.

11 Herralle kelpaavat ne, jotka häntä pelkäävät, ja jotka hänen laupiuteensa uskaltavat.

Der HERR hat Gefallen an denen, die ihn fürchten, die auf seine Güte hoffen.

12 Ylistä, Jerusalem, Herraa: kiitä, Zion, sinun Jumalaas!

Preise, Jerusalem, den HERRN; lobe Zion, deinen Gott!

13 Sillä hän vahvistaa sinun porttis salvat, ja siunaa sinussa sinun lapses.

Denn er macht fest die Riegel deiner Tore und segnet deine Kinder drinnen.

14 Hän saattaa rauhan sinun ääriis, ja ravitsee sinua parhailla nisuilla.

Er schafft deinen Grenzen Frieden und sättigt dich mit dem besten Weizen.

15 Hän lähettää puheensa maan päälle: hänen sanansa nopiasti juoksee.

Er sendet seine Rede auf Erden; sein Wort läuft schnell.

16 Hän antaa lumen niinkuin villan; hän hajoittaa härmän niinkuin tuhan.

Er gibt Schnee wie Wolle, er streut Reif wie Asche.

17 Hän heittää rakeensa niinkuin palat; kuka hänen pakkasensa edessä kestää?

Er wirft seine Schloßen wie Bissen; wer kann bleiben vor seinem Frost?

18 Hän lähettää sanansa, ja sulaa ne; hän antaa tuulen puhaltaa, niin vedet juoksevat.

Er spricht, so zerschmilzt es; er läßt seinen Wind wehen, so taut es auf.

19 Hän ilmoittaa Jakobille sanansa, ja Israelille säätynsä ja oikeutensa.

Er zeigt Jakob sein Wort, Israel seine Sitten und Rechte.

20 Ei hän niin tehnyt kaikille pakanoille; eikä he tiedä hänen oikeuttansa, Halleluja!

So tut er keinen Heiden, noch läßt er sie wissen seine Rechte. Halleluja!