Psalmien 115

1 Ei meille, Herra, ei meille, vaan sinun nimelles anna kunnia, sinun armos ja totuutes tähden.

Nicht uns, HERR, nicht uns, sondern deinem Namen gib Ehre um deine Gnade und Wahrheit!

2 Miksi pakanat sanovat: kussa on nyt heidän Jumalansa?

Warum sollen die Heiden sagen: Wo ist nun ihr Gott?

3 Mutta meidän Jumalamme on taivaissa: mitä ikänä hän tahtoo, sen hän tekee.

Aber unser Gott ist im Himmel; er kann schaffen, was er will.

4 Vaan heidän epäjumalansa ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt.

Jener Götzen aber sind Silber und Gold, von Menschenhänden gemacht.

5 Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe.

Sie haben Mäuler, und reden nicht; sie haben Augen, und sehen nicht;

6 Heillä ovat korvat, ja ei kuule: heillä ovat sieraimet, ja ei haista.

sie haben Ohren, und hören nicht; sie heben Nasen, und riechen nicht;

7 Heillä ovat kädet, ja ei rupee: heillä ovat jalat, ja ei käy; ja ei puhu kurkustansa.

sie haben Hände, und greifen nicht; Füße haben sie, und gehen nicht; sie reden nicht durch ihren Hals.

8 Jotka niitä tekevät, ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat.

Die solche machen, sind ihnen gleich, und alle, die auf sie hoffen.

9 Mutta Israel toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.

Aber Israel hoffe auf den HERRN! Der ist ihre Hilfe und Schild.

10 Aaronin huone toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.

Das Haus Aaron hoffe auf den HERRN! Der ist ihre Hilfe und Schild.

11 Jotka Herraa pelkäävät, toivokaan myös Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.

Die den HERRN fürchten, hoffen auf den HERRN! Der ist ihre Hilfe und Schild.

12 Herra muistaa meitä ja siunaa meitä: hän siunaa Israelin huoneen, hän siunaa Aaronin huoneen.

Der HERR denkt an uns und segnet uns; er segnet das Haus Israel, er segnet das Haus Aaron;

13 Hän siunaa ne, jotka Herraa pelkäävät, sekä pienet että suuret.

er segnet, die den HERRN fürchten, Kleine und Große.

14 Herra siunatkoon teitä enemmin ja enemmin, teitä ja teidän lapsianne.

Der HERR segne euch je mehr und mehr, euch und eure Kinder!

15 Te olette Herran siunatut, joka taivaat ja maan on tehnyt.

Ihr seid die Gesegneten des HERRN, der Himmel und Erde gemacht hat.

16 Taivasten taivaat ovat Herran; mutta maan on hän ihmisten lapsille antanut.

Der Himmel allenthalben ist des HERRN; aber die Erde hat er den Menschenkindern gegeben.

17 Kuolleet ei taida Herraa kiittää, eikä ne, jotka menevät alas hiljaisuuteen.

Die Toten werden dich, HERR, nicht loben, noch die hinunterfahren in die Stille;

18 Mutta me kiitämme Herraa, hamasta nyt ja ijankaikkiseen, Halleluja!

sondern wir loben den HERRN von nun an bis in Ewigkeit. Halleluja!