Salmos 81

1 Al Músico principal: sobre Gittith: Salmo de Asaph. CANTAD á Dios, fortaleza nuestra: al Dios de Jacob celebrad con júbilo.

Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Aasafin virsi. Nostakaa ilohuuto Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme; nostakaa riemuhuuto Jaakobin Jumalalle.

2 Tomad la canción, y tañed el adufe, el arpa deliciosa con el salterio.

Virittäkää kiitosvirsi, lyökää vaskirumpuja, soittakaa suloisesti kanteleita ynnä harppuja.

3 Tocad la trompeta en la nueva luna, en el día señalado, en el día de nuestra solemnidad.

Puhaltakaa pasunaa uudenkuun aikana, täyden kuun aikana, meidän juhlapäivämme kunniaksi.

4 Porque estatuto es de Israel, ordenanza del Dios de Jacob.

Sillä tämä on käsky Israelille, Jaakobin Jumalan säädös.

5 Por testimonio en José lo ha constituído, cuando salió por la tierra de Egipto; [donde] oí lenguaje que no entendía.

Hän asetti sen todistukseksi Joosefille käydessään Egyptin maata vastaan. Minä kuulen puheen, joka on minulle outo:

6 Aparté su hombro de debajo de la carga; sus manos se quitaron de vasijas de barro.

"Minä nostin taakan hänen hartioiltansa, hänen kätensä pääsivät kantokorin kuormasta.

7 En la calamidad clamaste, y yo te libré: te respondí en el secreto del trueno; te probé sobre las aguas de Meriba. (Selah)

Hädässäsi sinä huusit, ja minä vapautin sinut; ukkospilven peitosta minä vastasin sinulle, minä koettelin sinua Meriban veden luona." (Sela)

8 Oye, pueblo mío, y te protestaré. Israel, si me oyeres,

"Kuule, kansani, minä varoitan sinua; Israel, jospa sinä minua kuulisit!

9 No habrá en ti dios ajeno, ni te encorvarás á dios extraño.

Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa.

10 Yo soy Jehová tu Dios, que te hice subir de la tierra de Egipto: ensancha tu boca, y henchirla he.

Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi, niin minä sen täytän.

11 Mas mi pueblo no oyó mi voz, é Israel no me quiso á mí.

Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, eikä Israel noudattanut minun mieltäni.

12 Dejélos por tanto á la dureza de su corazón: caminaron en sus consejos.

Niin minä annoin heidän mennä pois sydämensä paatumuksessa, he saivat vaeltaa omien neuvojensa mukaan.

13 ¡Oh, si me hubiera oído mi pueblo, si en mis caminos hubiera Israel andado!

Oi, jospa minun kansani minua kuulisi ja Israel vaeltaisi minun teilläni,

14 En una nada habría yo derribado sus enemigos, y vuelto mi mano sobre sus adversarios.

niin minä pian masentaisin heidän vihollisensa ja kääntäisin käteni heidän vihamiehiänsä vastaan.

15 Los aborrecedores de Jehová se le hubieran sometido; y el tiempo de ellos fuera para siempre.

Ne, jotka Herraa vihaavat, matelisivat hänen edessään, ja heidän kohtalonsa kestäisi iankaikkisesti.

16 [Y Dios] lo hubiera mantenido de grosura de trigo: y de miel de la piedra te hubiera saciado.

Mutta kansaansa hän ruokkisi parhaalla nisulla; minä ravitsisin sinua hunajalla kalliosta."