< Proverbios 31 >

1 PALABRAS del rey Lemuel; la profecía con que le enseñó su madre.
Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
2 ¿Qué, hijo mío? ¿y qué, hijo de mi vientre? ¿y qué, hijo de mis deseos?
Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
3 No des á las mujeres tu fuerza, ni tus caminos á lo que es para destruir los reyes.
Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
4 No es de los reyes, oh Lemuel, no es de los reyes beber vino, ni de los príncipes la cerveza.
Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
5 No sea que bebiendo olviden la ley, y perviertan el derecho de todos los hijos afligidos.
Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
6 Dad la cerveza al desfallecido, y el vino á los de amargo ánimo:
Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
7 Beban, y olvídense de su necesidad, y de su miseria no más se acuerden.
Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
8 Abre tu boca por el mudo, en el juicio de todos los hijos de muerte.
Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
9 Abre tu boca, juzga justicia, y el derecho del pobre y del menesteroso.
Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
10 Mujer fuerte, ¿quién la hallará? porque su estima sobrepuja largamente á [la de] piedras preciosas.
Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
11 El corazón de su marido está en ella confiado, y no tendrá necesidad de despojo.
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
12 Darále ella bien y no mal, todos los días de su vida.
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
13 Buscó lana y lino, y con voluntad labró de sus manos.
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
14 Fué como navío de mercader: trae su pan de lejos.
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
15 Levantóse aun de noche, y dió comida á su familia, y ración á sus criadas.
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
16 Consideró la heredad, y compróla; y plantó viña del fruto de sus manos.
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
17 Ciñó sus lomos de fortaleza, y esforzó sus brazos.
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
18 Gustó que era buena su granjería: su candela no se apagó de noche.
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
19 Aplicó sus manos al huso, y sus manos tomaron la rueca.
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
20 Alargó su mano al pobre, y extendió sus manos al menesteroso.
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
21 No tendrá temor de la nieve por su familia, porque toda su familia está vestida de ropas dobles.
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
22 Ella se hizo tapices; de lino fino y púrpura es su vestido.
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
23 Conocido es su marido en las puertas, cuando se sienta con los ancianos de la tierra.
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
24 Hizo telas, y vendió; y dió cintas al mercader.
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
25 Fortaleza y honor son su vestidura; y en el día postrero reirá.
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
26 Abrió su boca con sabiduría: y la ley de clemencia está en su lengua.
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
27 Considera los caminos de su casa, y no come el pan de balde.
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
28 Levantáronse sus hijos, y llamáronla bienaventurada; y su marido también la alabó.
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
29 Muchas mujeres hicieron el bien; mas tú las sobrepujaste á todas.
"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
30 Engañosa es la gracia, y vana la hermosura: la mujer que teme á Jehová, ésa será alabada.
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
31 Dadle el fruto de sus manos, y alábenla en las puertas sus hechos.
Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.

< Proverbios 31 >