Proverbios 11
1 EL peso falso abominación es á Jehová: mas la pesa cabal le agrada.
Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.
2 Cuando viene la soberbia, viene también la deshonra: mas con los humildes es la sabiduría.
Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.
3 La integridad de los rectos los encaminará: mas destruirá á los pecadores la perversidad de ellos.
Oikeamielisiä ohjaa heidän nuhteettomuutensa, mutta uskottomat hävittää heidän vilppinsä.
4 No aprovecharán las riquezas en el día de la ira: mas la justicia librará de muerte.
Ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
5 La justicia del perfecto enderezará su camino: mas el impío por su impiedad caerá.
Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa.
6 La justicia de los rectos los librará: mas los pecadores en su pecado serán presos.
Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa, mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa.
7 Cuando muere el hombre impío, perece [su] esperanza; y la espectativa de los malos perecerá.
Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.
8 El justo es librado de la tribulación: mas el impío viene en lugar suyo.
Vanhurskas pelastetaan hädästä, ja jumalaton joutuu hänen sijaansa.
9 El hipócrita con la boca daña á su prójimo: mas los justos son librados con la sabiduría.
Rietas suullansa turmelee lähimmäisensä, mutta taito on vanhurskaitten pelastus.
10 En el bien de los justos la ciudad se alegra: mas cuando los impíos perecen, hay fiestas.
Vanhurskaitten onnesta kaupunki iloitsee, ja jumalattomain hukkumisesta syntyy riemu.
11 Por la bendición de los rectos la ciudad será engrandecida: mas por la boca de los impíos ella será trastornada.
Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa, mutta jumalattomain suu sitä hajottaa.
12 El que carece de entendimiento, menosprecia á su prójimo: mas el hombre prudente calla.
Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.
13 El que anda en chismes, descubre el secreto: mas el de espíritu fiel encubre la cosa.
Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian.
14 Cuando faltaren las industrias, caerá el pueblo: mas en la multitud de consejeros hay salud.
Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
15 Con ansiedad será afligido el que fiare al extraño: mas el que aborreciere las fianzas [vivirá] confiado.
Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.
16 La mujer graciosa tendrá honra: y los fuertes tendrán riquezas.
Suloinen nainen saa kunniaa, ja voimalliset saavat rikkautta.
17 A su alma hace bien el hombre misericordioso: mas el cruel atormenta su carne.
Armelias mies tekee hyvää itsellensä, mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa.
18 El impío hace obra falsa: mas el que sembrare justicia, tendrá galardón firme.
Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.
19 Como la justicia [es] para vida, así el que sigue el mal [es] para su muerte.
Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän; mutta joka pahaa tavoittaa, saa kuoleman.
20 Abominación son á Jehová los perversos de corazón: mas los perfectos de camino le son agradables.
Väärämieliset ovat Herralle kauhistus, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.
21 [Aunque llegue] la mano á la mano, el malo no quedará sin castigo: mas la simiente de los justos escapará.
Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.
22 Zarcillo de oro en la nariz del puerco, [es] la mujer hermosa y apartada de razón.
Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla.
23 El deseo de los justos es solamente bien: [mas] la esperanza de los impíos es enojo.
Vanhurskaitten halajaminen vie onneen, jumalattomien toivo vihaan.
24 Hay quienes reparten, y les es añadido más: y hay quienes son escasos más de lo que es justo, mas vienen á pobreza.
Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.
25 El alma liberal será engordada: y el que saciare, él también será saciado.
Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.
26 Al que retiene el grano, el pueblo lo maldecirá: mas bendición será sobre la cabeza del que vende.
Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee siunaus.
27 El que madruga al bien, buscará favor: mas el que busca el mal, vendrále.
Joka hyvään pyrkii, etsii sitä, mikä otollista on, mutta joka pahaa etsii, sille se tulee.
28 El que confía en sus riquezas, caerá: mas los justos reverdecerán como ramos.
Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä.
29 El que turba su casa heredará viento; y el necio será siervo del sabio de corazón.
Joka talonsa rappiolle saattaa, perii tuulta, ja hullu joutuu viisaan orjaksi.
30 El fruto del justo es árbol de vida: y el que prende almas, es sabio.
Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja.
31 Ciertamente el justo será pagado en la tierra: ¡cuánto más el impío y el pecador!
Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.
