Lamentaciones 3

1 YO soy el hombre que ha visto aflicción en la vara de su enojo.

Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla.

2 Guióme y llevóme en tinieblas, mas no en luz.

Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.

3 Ciertamente contra mí volvió y revolvió su mano todo el día.

Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää.

4 Hizo envejecer mi carne y mi piel; quebrantó mis huesos.

Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni.

5 Edificó contra mí, y cercóme de tósigo y de trabajo.

Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.

6 Asentóme en oscuridades, como los ya muertos de mucho tiempo.

Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet.

7 Cercóme por todos lados, y no puedo salir; agravó mis grillos.

Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.

8 Aun cuando clamé y dí voces, cerro [los oídos á] mi oración.

Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.

9 Cercó mis caminos con piedra tajada, torció mis senderos.

Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.

10 Como oso que acecha fué para mí, como león en escondrijos.

Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona.

11 Torció mis caminos, y depedazóme; tornóme asolado.

Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt.

12 Su arco entesó, y púsome como blanco á la saeta.

Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.

13 Hizo entrar en mis riñones las saetas de su aljaba.

Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset.

14 Fuí escarnio á todo mi pueblo, canción de ellos todos los días.

Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.

15 Hartóme de amarguras, embriagóme de ajenjos.

Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla.

16 Quebróme los dientes con cascajo, cubrióme de ceniza.

Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun.

17 Y mi alma se alejó de la paz, olvidéme del bien.

Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen.

18 Y dije: Pereció mi fortaleza, y mi esperanza de Jehová.

Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus.

19 Acuérdate de mi aflicción y de mi abatimiento, del ajenjo y de la hiel.

Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä.

20 Tendrálo aún en memoria mi alma, porque en mí está humillada.

Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu.

21 Esto reduciré á mi corazón, por lo cual esperaré.

Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.

22 [Es por] la misericordia de Jehová que no somos consumidos, porque nunca decayeron sus misericordias.

Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:

23 Nuevas son cada mañana; grande es tu fidelidad.

se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.

24 Mi parte es Jehová, dijo mi alma; por tanto en él esperaré.

Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.

25 Bueno es Jehová á los que en él esperan, al alma que le buscare.

Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.

26 Bueno es esperar callando en la salud de Jehová.

Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.

27 Bueno es al hombre, si llevare el yugo desde su mocedad.

Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.

28 Sentaráse solo, y callará, porque lo llevó sobre sí.

Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut.

29 Pondrá su boca en el polvo, por si quizá hay esperanza.

Laskekoon suunsa tomuun-ehkä on vielä toivoa.

30 Dará la mejilla al que le hiriere; hartaráse de afrenta.

Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.

31 Porque el Señor no desechará para siempre:

Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;

32 Antes si afligiere, también se compadecerá según la multitud de sus misericordias.

vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.

33 Porque no aflige ni congoja de su corazón á los hijos de los hombres.

Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.

34 Desmenuzar bajo de sus pies todos los encarcelados de la tierra,

Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,

35 Hacer apartar el derecho del hombre ante la presencia del Altísimo,

kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä,

36 Trastornar al hombre en su causa, el Señor no lo sabe.

kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan-eikö Herra sitä näkisi?

37 ¿Quién [será] aquel que diga, que vino [algo] que el Señor no mandó?

Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt?

38 ¿De la boca del Altísimo no saldrá malo y bueno?

Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä?

39 ¿Por qué murmura el hombre viviente, el hombre en su pecado?

Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?

40 Escudriñemos nuestros caminos, y busquemos, y volvámonos á Jehová.

Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö.

41 Levantemos nuestros corazones con las manos á Dios en los cielos.

Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa.

42 Nosotros nos hemos rebelado, y fuimos desleales; tú no perdonaste.

Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi,

43 Desplegaste la ira, y nos perseguiste; mataste, no perdonaste.

olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;

44 Te cubriste de nube, porque no pasase la oración [nuestra].

olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse.

45 Raedura y abominación nos tornaste en medio de los pueblos.

Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa.

46 Todos nuestros enemigos abrieron sobre nosotros su boca.

Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme.

47 Temor y lazo fué para nosotros, asolamiento y quebrantamiento.

Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen.

48 Ríos de aguas echan mis ojos, por el quebrantamiento de la hija de mi pueblo.

Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.

49 Mis ojos destilan, y no cesan, porque no hay alivio,

Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä

50 Hasta que Jehová mire y vea desde los cielos.

siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.

51 Mis ojos contristaron mi alma, por todas las hijas de mi ciudad.

Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden.

52 Mis enemigos me dieron caza como á ave, sin por qué.

Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.

53 Ataron mi vida en mazmorra, pusieron piedra sobre mí.

He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.

54 Aguas de avenida vinieron sobre mi cabeza; yo dije: Muerto soy.

Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa.

55 Invoqué tu nombre, oh Jehová, desde la cárcel profunda.

Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.

56 Oiste mi voz; no escondas tu oído á mi clamor, para mi respiro.

Sinä kuulit minun huutoni: "Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani, että saisin hengähtää".

57 Acercástete el día que te invoqué: dijiste: No temas.

Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin; sinä sanoit: "Älä pelkää".

58 Abogaste, Señor, la causa de mi alma; redimiste mi vida.

Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.

59 Tú has visto, oh Jehová, mi agravio; defiende mi causa.

Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus.

60 Tú has visto toda su venganza; todos sus pensamientos contra mí.

Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.

61 Tú has oído el oprobio de ellos, oh Jehová, todas sus maquinaciones contra mí;

Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.

62 Los dichos de los que contra mí se levantaron, y su designio contra mí todo el día.

Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.

63 Su sentarse, y su levantarse mira: yo soy su canción.

Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.

64 Dales el pago, oh Jehová, según la obra de sus manos.

Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.

65 Dales ansia de corazón, tu maldición á ellos.

Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.

66 Persíguelos en tu furor, y quebrántalos de debajo de los cielos, oh Jehová.

Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.