Job 27

1 Y REASUMIÓ Job su discurso, y dijo:

Job jatkoi lausuen julki mietelmiään ja sanoi:

2 Vive Dios, el cual ha apartado mi causa, y el Omnipotente, que amargó el alma mía,

"Niin totta kuin Jumala elää, joka on ottanut minulta oikeuteni, ja Kaikkivaltias, joka on sieluni murehuttanut:

3 Que todo el tiempo que mi alma estuviere en mí, y [hubiere] hálito de Dios en mis narices,

niin kauan kuin minussa vielä henkeä on ja Jumalan henkäystä sieramissani,

4 Mis labios no hablarán iniquidad, ni mi lengua pronunciará engaño.

eivät minun huuleni puhu petosta, eikä kieleni vilppiä lausu.

5 Nunca tal acontezca que yo os justifique: hasta morir no quitaré de mí mi integridad.

Pois se! En myönnä teidän oikeassa olevan. Siihen asti kunnes henkeni heitän, en luovu hurskaudestani.

6 Mi justicia tengo asida, y no la cederé: no [me] reprochará mi corazón en el tiempo de mi vida.

Minä pidän kiinni vanhurskaudestani, en hellitä; yhdestäkään elämäni päivästä omatuntoni ei minua soimaa.

7 Sea como el impío mi enemigo, y como el inicuo mi adversario.

Käyköön viholliseni niinkuin jumalattoman ja vastustajani niinkuin väärän.

8 Porque ¿cuál es la esperanza del hipócrita, por mucho que hubiere robado, cuando Dios arrebatare su alma?

Mitä toivoa on riettaalla, kun Jumala katkaisee hänen elämänsä, kun hän tempaa pois hänen sielunsa?

9 ¿Oirá Dios su clamor cuando la tribulación sobre él viniere?

Kuuleeko Jumala hänen huutonsa, kun ahdistus häntä kohtaa?

10 ¿Deleitaráse en el Omnipotente? ¿invocará á Dios en todo tiempo?

Tahi saattaako hän iloita Kaikkivaltiaasta, huutaa Jumalaa joka aika?

11 Yo os enseñaré en orden á la mano de Dios: no esconderé lo que hay para con el Omnipotente.

Minä opetan teille, mitä tekee Jumalan käsi; en salaa, mitä Kaikkivaltiaalla on mielessä.

12 He aquí que todos vosotros lo habéis visto: ¿por qué pues os desvanecéis con fantasía?

Katso, itse olette kaikki sen nähneet; miksi te turhia kuvittelette?

13 Esta es para con Dios la suerte del hombre impío, y la herencia que los violentos han de recibir del Omnipotente.

Tämä on jumalattoman ihmisen osa, Jumalan varaama, tämä on perintöosa, jonka väkivaltaiset Kaikkivaltiaalta saavat.

14 Si sus hijos fueren multiplicados, serán para el cuchillo; y sus pequeños no se hartarán de pan;

Jos hänellä on paljonkin lapsia, ovat ne miekan omia; eikä hänen jälkeläisillään ole leipää ravinnoksi.

15 Los que le quedaren, en muerte serán sepultados; y no llorarán sus viudas.

Jotka häneltä jäävät, ne saattaa rutto hautaan, eivätkä hänen leskensä pidä itkiäisiä.

16 Si amontonare plata como polvo, y si preparare ropa como lodo;

Jos hän kokoaa hopeata kuin multaa ja kasaa vaatteita kuin savea,

17 Habrála él preparado, mas el justo se vestirá, y el inocente repartirá la plata.

kasatkoon: vanhurskas pukee ne päällensä, ja viaton perii hopean.

18 Edificó su casa como la polilla, y cual cabaña que el guarda hizo.

Hän rakentaa talonsa niinkuin kointoukka, se on kuin suojus, jonka vartija kyhää.

19 El rico dormirá, mas no será recogido: abrirá sus ojos, mas él no será.

Rikkaana hän menee levolle: 'Ei häviä mitään'; hän avaa silmänsä, ja kaikki on mennyttä.

20 Asirán de él terrores como aguas: torbellino lo arrebatará de noche.

Kauhut yllättävät hänet kuin tulvavedet, yöllä tempaa hänet mukaansa rajuilma.

21 Lo antecogerá el solano, y partirá; y tempestad lo arrebatará del lugar suyo.

Itätuuli vie hänet, niin että hän menee menojaan, ja puhaltaa hänet pois paikaltansa.

22 [Dios] pues descargará sobre él, y no perdonará: hará él por huir de su mano.

Jumala ampuu häneen nuolensa säälimättä; hänen täytyy paeta hänen kättänsä, minkä voi.

23 Batirán sus manos sobre él, y desde su lugar le silbarán.

Silloin paukutetaan hänelle kämmeniä ja vihelletään hänelle hänen asuinpaikaltansa."