< Job 18 >

1 Y RESPONDIÓ Bildad Suhita, y dijo:
Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
2 ¿Cuándo pondréis fin á las palabras? Entended, y después hablemos.
"Kuinka kauan te asetatte sanoille ansoja? Tulkaa järkiinne, sitten puhelemme.
3 ¿Por qué somos tenidos por bestias, y en vuestros ojos somos viles?
Miksi meitä pidetään elukkain veroisina, olemmeko teidän silmissänne tylsät?
4 Oh tú, que despedazas tu alma con tu furor, ¿será dejada la tierra por tu causa, y serán traspasadas de su lugar las peñas?
Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi-sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi ja kallio siirtyisi sijaltansa?
5 Ciertamente la luz de los impíos será apagada, y no resplandecerá la centella de su fuego.
Ei, jumalattomain valo sammuu, eikä hänen tulensa liekki loista.
6 La luz se oscurecerá en su tienda, y apagaráse sobre él su lámpara.
Valo pimenee hänen majassansa, ja hänen lamppunsa sammuu hänen päänsä päältä.
7 Los pasos de su pujanza serán acortados, y precipitarálo su mismo consejo.
Hänen väkevät askeleensa supistuvat ahtaalle, ja hänen oma neuvonsa kaataa hänet maahan.
8 Porque red será echada en sus pies, y sobre red andará.
Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon, hän käyskentelee katetun pyyntihaudan päällä.
9 Lazo prenderá [su] calcañar: afirmaráse la trampa contra él.
Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ansa käy häneen kiinni;
10 Su cuerda está escondida en la tierra, y su torzuelo sobre la senda.
hänelle on maahan kätketty pyydys, polulle häntä varten silmukka.
11 De todas partes lo asombrarán temores, y haránle huir desconcertado.
Kauhut peljättävät häntä kaikkialta ja ajavat häntä kintereillä kiitäen.
12 Su fuerza será hambrienta, y á su lado estará aparejado quebrantamiento.
Nälkäiseksi käy hänen vaivansa, ja turmio vartoo hänen kaatumistaan.
13 El primogénito de la muerte comerá los ramos de su piel, y devorará sus miembros.
Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniänsä kalvaa kuoleman esikoinen.
14 Su confianza será arrancada de su tienda, y harále esto llevar al rey de los espantos.
Hänet temmataan pois majastansa, turvastansa; hänet pannaan astumaan kauhujen kuninkaan tykö.
15 En su tienda morará como si no fuese suya: piedra azufre será esparcida sobre su morada.
Hänen majassansa asuu outoja, hänen asuinpaikallensa sirotetaan tulikiveä.
16 Abajo se secarán sus raíces, y arriba serán cortadas sus ramas.
Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.
17 Su memoria perecerá de la tierra, y no tendrá nombre por las calles.
Hänen muistonsa katoaa maasta, eikä hänen nimeänsä kadulla mainita.
18 De la luz será lanzado á las tinieblas, y echado fuera del mundo.
Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkoitetaan maan piiristä.
19 No tendrá hijo ni nieto en su pueblo, ni quien [le] suceda en sus moradas.
Ei sukua, ei jälkeläistä ole hänellä kansansa seassa, eikä ketään jää jäljelle hänen asuntoihinsa.
20 Sobre su día se espantarán los por venir, como ocupó el pavor á los que fueron antes.
Lännen asujat hämmästyvät hänen tuhopäiväänsä, idän asujat valtaa vavistus.
21 Ciertamente tales son las moradas del impío, y este será el lugar del que no conoció á Dios.
Näin käy väärintekijän huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalasta välitä."

< Job 18 >