< Waiata 125 >

1 He waiata; he pikitanga. Ko te hunga e whakawhirinaki ana ki a Ihowa ka rite ki Maunga Hiona, e kore nei e taea te whakangaueue, pumau tonu ake ake.
Matkalaulu. Jotka Herraan turvaavat, ovat kuin Siionin vuori: se ei horju, vaan pysyy iankaikkisesti.
2 Me nga maunga e taiawhio nei i Hiruharama, te karapoti a Ihowa i tona iwi, aianei a ake tonu atu.
Vuoret ympäröivät Jerusalemia, ja Herra ympäröitsee kansaansa, nyt ja iankaikkisesti.
3 E kore hoki te tokotoko a te whakaarokore e waiho tonu i runga i te wahi o te hunga tika: kei totoro te ringa o te hunga tika ki te kino.
Sillä jumalattomuuden valtikka ei saa vallita vanhurskasten arpaosaa, että vanhurskaat eivät ojentaisi käsiänsä vääryyteen.
4 Kia pai tau mahi, e Ihowa, ki te hunga pai, ki te hunga he tika nei o ratou ngakau.
Anna hyvää hyville, Herra, ja oikeamielisille.
5 Ko te hunga ia e peka ke ana ki o ratou ara kopikopiko, ma Ihowa ratou e arahi tahi atu me nga kaimahi i te kino. Kia mau te rongo ki a Iharaira.
Mutta jotka poikkeavat mutkaisille teilleen, ne Herra hukuttakoon yhdessä väärintekijäin kanssa. Rauha Israelille!

< Waiata 125 >