Psalmorum 91

1 laus cantici David qui habitat in adiutorio Altissimi in protectione Dei caeli commorabitur

Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,

2 dicet Domino susceptor meus es tu et refugium meum Deus meus sperabo in eum

Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.

3 quoniam ipse liberabit me de laqueo venantium et a verbo aspero

Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.

4 in scapulis suis obumbrabit te et sub pinnis eius sperabis

Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;

5 scuto circumdabit te veritas eius non timebis a timore nocturno

Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,

6 a sagitta volante in die a negotio perambulante in tenebris ab incursu et daemonio meridiano

Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.

7 cadent a latere tuo mille et decem milia a dextris tuis ad te autem non adpropinquabit

Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.

8 verumtamen oculis tuis considerabis et retributionem peccatorum videbis

Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.

9 quoniam tu Domine spes mea Altissimum posuisti refugium tuum

Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.

10 non accedent ad te mala et flagellum non adpropinquabit tabernaculo tuo

Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.

11 quoniam angelis suis mandabit de te ut custodiant te in omnibus viis tuis

Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,

12 in manibus portabunt te ne forte offendas ad lapidem pedem tuum

Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.

13 super aspidem et basiliscum ambulabis et conculcabis leonem et draconem

Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.

14 quoniam in me speravit et liberabo eum protegam eum quia cognovit nomen meum

Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.

15 clamabit ad me et exaudiam eum cum ipso sum in tribulatione eripiam eum et clarificabo eum

Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.

16 longitudine dierum replebo eum et ostendam illi salutare meum

Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.