Psalmorum 90

1 oratio Mosi hominis Dei Domine refugium tu factus es nobis in generatione et generatione

Moseksen Jumalan miehen rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme, suvusta sukuun.

2 priusquam montes fierent et formaretur terra et orbis a saeculo usque in saeculum tu es Deus

Ennenkuin vuoret olivat, eli maa ja maailma luotiin, olet sinä Jumala ijankaikkisesta ijankaikkiseen,

3 ne avertas hominem in humilitatem et dixisti convertimini filii hominum

Sinä, joka annat ihmiset kuolla, ja sanot: tulkaat jälleen, te ihmisten lapset.

4 quoniam mille anni ante oculos tuos tamquam dies hesterna quae praeteriit et custodia in nocte

Sillä tuhat ajastaikaa ovat sinun edessäs niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin vartio yöllä.

5 quae pro nihilo habentur eorum anni erunt

Sinä vuodatat heitä niinkuin kosken, ja he ovat niinkuin uni, niinkuin ruoho aamulla, joka kohta lakastuu,

6 mane sicut herba transeat mane floreat et transeat vespere decidat induret et arescat

Joka aamulla kukoistaa ja nopiasti kuivuu, ja ehtoona leikataan ja kuivettuu.

7 quia defecimus in ira tua et in furore tuo turbati sumus

Sen tekee sinun vihas, että me niin hukumme, ja sinun hirmuisuutes, että me niin äkisti täältä temmataan.

8 posuisti iniquitates nostras in conspectu tuo saeculum nostrum in inluminatione vultus tui

Sillä meidän pahat tekomme sinä asetat etees, meidän tuntemattomat syntimme valkeuteen sinun kasvois eteen.

9 quoniam omnes dies nostri defecerunt in ira tua defecimus anni nostri sicut aranea meditabantur

Sentähden kuluvat kaikki meidän päivämme sinun vihastas: meidän vuotemme loppuvat pikemmin kuin juttu.

10 dies annorum nostrorum in ipsis septuaginta anni si autem in potentatibus octoginta anni et amplius eorum labor et dolor quoniam supervenit mansuetudo et corripiemur

Meidän elinaikamme on seitsemänkymmentä vuotta, taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta: ja kuin se paras on ollut, niin on se tuska ja työ ollut: sillä se leikataan pois. niinkuin me lentäisimme pois.

11 quis novit potestatem irae tuae et prae timore tuo iram tuam

Mutta kuka uskoo sinun niin raskaasti vihastuvan? ja kuka pelkää senkaltaista hirmuisuuttas?

12 dinumerare dexteram tuam sic notam fac et conpeditos corde in sapientia

Opeta meitä ajattelemaan, että meidän pitää kuoleman, että me ymmärtäväisiksi tulisimme.

13 convertere Domine usquequo et deprecabilis esto super servos tuos

Herra! käännä siis itses taas meidän puoleemme, ja ole palvelioilles armollinen.

14 repleti sumus mane misericordia tua et exultavimus et delectati sumus in omnibus diebus nostris

Täytä meitä pian armoillas, niin me riemuitsemme ja iloitsemme kaikkena meidän elinaikanamme.

15 laetati sumus pro diebus quibus nos humiliasti annis quibus vidimus mala

Ilahuta nyt meitä jälleen, ettäs meitä niin kauvan vaivannut olet, että me niin kauvan onnettomuutta kärsineet olemme.

16 et respice in servos tuos et in opera tua et dirige filios eorum

Osoita palvelialles sinun tekos, ja kunnias heidän lapsillensa.

17 et sit splendor Domini Dei nostri super nos et opera manuum nostrarum dirige super nos et opus manuum nostrarum dirige;

Ja, Herra meidän Jumalamme olkoon meille leppyinen, ja vahvistakoon meidän kättemme teot meissä: jaa, meidän kättemme teot hän vahvistakoon!