Psalmorum 129

1 canticum graduum saepe expugnaverunt me a iuventute mea dicat nunc Israhel

Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

2 saepe expugnaverunt me a iuventute mea etenim non potuerunt mihi

He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

3 supra dorsum meum fabricabantur peccatores prolongaverunt iniquitatem suam

Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

4 Dominus iustus concidet cervices peccatorum

Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

5 confundantur et convertantur retrorsum omnes qui oderunt Sion

Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

6 fiant sicut faenum tectorum quod priusquam evellatur exaruit

Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

7 de quo non implevit manum suam qui metit et sinum suum qui manipulos colligit

Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

8 et non dixerunt qui praeteribant benedictio Domini super vos benediximus vobis in nomine Domini

Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.