< 詩篇 120 >

1 都もうでの歌 わたしが悩みのうちに、主に呼ばわると、主はわたしに答えられる。
Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.
2 「主よ、偽りのくちびるから、欺きの舌から、わたしを助け出してください」。
Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?
3 欺きの舌よ、おまえに何が与えられ、何が加えられるであろうか。
Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?
4 ますらおの鋭い矢と、えにしだの熱い炭とである。
Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.
5 わざわいなるかな、わたしはメセクにやどり、ケダルの天幕のなかに住んでいる。
Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.
6 わたしは久しく平安を憎む者のなかに住んでいた。
Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.
7 わたしは平安を願う、しかし、わたしが物言うとき、彼らは戦いを好む。
Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.

< 詩篇 120 >