ヨブ 記 27

1 ヨブはまた言葉をついで言った、

Job jatkoi lausuen julki mietelmiään ja sanoi:

2 「神は生きておられる。彼はわたしの義を奪い去られた。全能者はわたしの魂を悩まされた。

"Niin totta kuin Jumala elää, joka on ottanut minulta oikeuteni, ja Kaikkivaltias, joka on sieluni murehuttanut:

3 わたしの息がわたしのうちにあり、神の息がわたしの鼻にある間、

niin kauan kuin minussa vielä henkeä on ja Jumalan henkäystä sieramissani,

4 わたしのくちびるは不義を言わない、わたしの舌は偽りを語らない。

eivät minun huuleni puhu petosta, eikä kieleni vilppiä lausu.

5 わたしは断じて、あなたがたを正しいとは認めない。わたしは死ぬまで、潔白を主張してやめない。

Pois se! En myönnä teidän oikeassa olevan. Siihen asti kunnes henkeni heitän, en luovu hurskaudestani.

6 わたしは堅くわが義を保って捨てない。わたしは今まで一日も心に責められた事がない。

Minä pidän kiinni vanhurskaudestani, en hellitä; yhdestäkään elämäni päivästä omatuntoni ei minua soimaa.

7 どうか、わたしの敵は悪人のようになり、わたしに逆らう者は不義なる者のようになるように。

Käyköön viholliseni niinkuin jumalattoman ja vastustajani niinkuin väärän.

8 神が彼を断ち、その魂を抜きとられるとき、神を信じない者になんの望みがあろう。

Mitä toivoa on riettaalla, kun Jumala katkaisee hänen elämänsä, kun hän tempaa pois hänen sielunsa?

9 災が彼に臨むとき、神はその叫びを聞かれるであろうか。

Kuuleeko Jumala hänen huutonsa, kun ahdistus häntä kohtaa?

10 彼は全能者を喜ぶであろうか、常に神を呼ぶであろうか。

Tahi saattaako hän iloita Kaikkivaltiaasta, huutaa Jumalaa joka aika?

11 わたしは神のみ手についてあなたがたに教え、全能者と共にあるものを隠すことをしない。

Minä opetan teille, mitä tekee Jumalan käsi; en salaa, mitä Kaikkivaltiaalla on mielessä.

12 見よ、あなたがたは皆みずからこれを見た、それなのに、どうしてむなしい者となったのか。

Katso, itse olette kaikki sen nähneet; miksi te turhia kuvittelette?

13 これは悪人の神から受ける分、圧制者の全能者から受ける嗣業である。

Tämä on jumalattoman ihmisen osa, Jumalan varaama, tämä on perintöosa, jonka väkivaltaiset Kaikkivaltiaalta saavat.

14 その子らがふえればつるぎに渡され、その子孫は食物に飽きることがない。

Jos hänellä on paljonkin lapsia, ovat ne miekan omia; eikä hänen jälkeläisillään ole leipää ravinnoksi.

15 その生き残った者は疫病で死んで埋められ、そのやもめらは泣き悲しむことをしない。

Jotka häneltä jäävät, ne saattaa rutto hautaan, eivätkä hänen leskensä pidä itkiäisiä.

16 たとい彼は銀をちりのように積み、衣服を土のように備えても、

Jos hän kokoaa hopeata kuin multaa ja kasaa vaatteita kuin savea,

17 その備えるものは正しい人がこれを着、その銀は罪なき者が分かち取るであろう。

kasatkoon: vanhurskas pukee ne päällensä, ja viaton perii hopean.

18 彼の建てる家は、くもの巣のようであり、番人の造る小屋のようである。

Hän rakentaa talonsa niinkuin kointoukka, se on kuin suojus, jonka vartija kyhää.

19 彼は富める身で寝ても、再び富むことがなく、目を開けばその富はない。

Rikkaana hän menee levolle: 'Ei häviä mitään'; hän avaa silmänsä, ja kaikki on mennyttä.

20 恐ろしい事が大水のように彼を襲い、夜はつむじ風が彼を奪い去る。

Kauhut yllättävät hänet kuin tulvavedet, yöllä tempaa hänet mukaansa rajuilma.

21 東風が彼を揚げると、彼は去り、彼をその所から吹き払う。

Itätuuli vie hänet, niin että hän menee menojaan, ja puhaltaa hänet pois paikaltansa.

22 それは彼を投げつけて、あわれむことなく、彼はその力からのがれようと、もがく。

Jumala ampuu häneen nuolensa säälimättä; hänen täytyy paeta hänen kättänsä, minkä voi.

23 それは彼に向かって手を鳴らし、あざけり笑って、その所から出て行かせる。

Silloin paukutetaan hänelle kämmeniä ja vihelletään hänelle hänen asuinpaikaltansa."