Teot 13

1 Ja Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, jota kutsuttiin Nigeriksi, ja Lukius, kyreneläinen, ja Manaen, neljännysruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, ja Saulus.

Now there were in the church that was at Antioch certain prophets and teachers, as Barnabas, and Simeon called Niger, and Lucius the Cyrenean, and Manaen who had been educated with Herod the tetrarch, and Saul;

2 Ja heidän toimittaessaan palvelusta Herralle ja paastotessaan Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut".

and as they were ministring to the Lord, and fasting, the holy Spirit said, Separate me Barnabas and Saul, for the work to which I have called them.

3 Silloin he paastosivat ja rukoilivat ja panivat kätensä heidän päällensä ja laskivat heidät menemään.

Then having fasted and prayed and laid their hands on them they sent them away.

4 Niin he Pyhän Hengen lähettäminä menivät Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kyproon.

These therefore being sent forth by the holy Spirit came down to Seleucia, and from thence they sailed away to Cyprus.

5 Ja tultuaan Salamiiseen he julistivat Jumalan sanaa juutalaisten synagoogissa, ja heillä oli mukanaan myös Johannes, palvelijana.

And when they arrived at Salamis, they preached the word of God in the synagogues of the Jews: and they had also John for their assistant.

6 Ja kun he olivat vaeltaneet kautta koko saaren Pafoon asti, tapasivat he erään juutalaisen miehen, noidan ja väärän profeetan, jonka nimi oli Barjeesus.

And going quite through the island even to Paphos, they found there a certain magician, a false prophet, a Jew, whose name was Barjesus.

7 Hän oleskeli käskynhaltijan, Sergius Pauluksen, luona, joka oli ymmärtäväinen mies. Tämä kutsui luoksensa Barnabaan ja Sauluksen ja halusi kuulla Jumalan sanaa.

Who was with the proconsul Sergius Paulus, an understanding man: who calling for Barnabas and Saul, desired to hear the word of God.

8 Mutta Elymas, noita-sillä niin tulkitaan hänen nimensä-vastusti heitä, koettaen kääntää käskynhaltijaa pois uskosta.

But Elymas the magician (for so his name signifies) withstood them endeavouring to turn away the proconsul from the faith.

9 Niin Saulus, myös Paavaliksi kutsuttu, täynnä Pyhää Henkeä loi katseensa häneen

Then Saul, who also is called Paul, being filled with the holy Spirit, and looking earnestly at him,

10 ja sanoi: "Voi sinua, joka olet kaikkea vilppiä ja kavaluutta täynnä, sinä perkeleen sikiö, kaiken vanhurskauden vihollinen, etkö lakkaa vääristelemästä Herran suoria teitä?

said, O thou son of the devil, thou enemy of all righteousness, who art full of all deceit and craft, wilt thou not cease to pervert the right ways of the Lord?

11 Ja nyt, katso, Herran käsi on sinun päälläsi, ja sinä tulet sokeaksi etkä aurinkoa näe säädettyyn aikaan asti." Ja heti lankesi hänen päällensä synkeys ja pimeys, ja hän kävi ympäri ja etsi taluttajaa.

And now behold, the hand of the Lord is upon thee, and thou shalt be blind, not seeing even the sun for a time. And immediately there fell upon him a mist and darkness; and groping about he sought for somebody to lead him by the hand.

12 Kun nyt käskynhaltija näki, mitä oli tapahtunut, niin hän uskoi, ihmetellen Herran oppia.

Then the proconsul, seeing what was done, believed, being struck with admiration at the doctrine of the Lord.

13 Ja kun Paavali seuralaisineen oli purjehtinut Pafosta, tulivat he Pamfylian Pergeen; siellä Johannes erosi heistä ja palasi Jerusalemiin.

Now Paul and those that were with him loosing from Paphos, came to Perga in Pamphylia: but John departed from them and returned to Jerusalem.

14 Mutta he vaelsivat Pergestä eteenpäin ja saapuivat Pisidian Antiokiaan; ja he menivät synagoogaan sapatinpäivänä ja istuutuivat.

And they passing on from Perga came to Antioch in Pisidia, and went into the synagogue on the sabbath-day, and sat down.

15 Ja sittenkuin lakia ja profeettoja oli luettu, lähettivät synagoogan esimiehet sanomaan heille: "Miehet, veljet, jos teillä on jokin kehoituksen sana kansalle, niin puhukaa".

And after the reading of the law and the prophets, the rulers of the synagogue sent unto them, saying, Brethren, if ye have any word of exhortation to the people, deliver it.

16 Niin Paavali nousi ja viittasi kädellään ja sanoi: "Te Israelin miehet ja te, jotka Jumalaa pelkäätte, kuulkaa!

Then Paul stood up, and made a sign with his hand, and said, Men of Israel, and ye that fear God, give audience.

17 Tämän Israelin kansan Jumala valitsi meidän isämme ja korotti tämän kansan, heidän muukalaisina ollessaan Egyptin maassa, ja vei heidät sieltä ulos kohotetulla käsivarrella,

---The God of this people Israel chose our fathers, and raised the people, while they sojourned in the land of Egypt, and with mighty power brought them out of it.

18 ja hän kärsi heidän tapojansa noin neljäkymmentä vuotta erämaassa

And about forty years He bare with their behaviour in the wilderness.

19 ja hävitti seitsemän kansaa Kanaanin maasta ja jakoi niiden maan heille perinnöksi.

And destroying seven nations in the land of Canaan, He gave them their country for an inheritance.

20 Näin kului noin neljäsataa viisikymmentä vuotta. Sen jälkeen hän antoi heille tuomareita profeetta Samueliin saakka.

And after these things, about the space of four hundred and fifty years, He gave them judges till Samuel the prophet.

21 Ja sitten he anoivat kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin, Kiisin pojan, miehen Benjaminin sukukunnasta, neljäksikymmeneksi vuodeksi.

And then they desired a king: and God gave them Saul the Son of Kish, a man of the tribe of Benjamin, for the space of forty years.

22 Mutta hän pani hänet viralta ja herätti heille kuninkaaksi Daavidin, josta hän myös todisti ja sanoi: 'Minä olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, sydämeni mukaisen miehen, joka on tekevä kaikessa minun tahtoni'.

And having removed him, He raised up David for their king, to whom also He gave testimony and said, I have found David the son of Jesse, a man after my own heart, who will perform all my will.

23 Tämän jälkeläisistä on Jumala lupauksensa mukaan antanut tulla Jeesuksen Israelille Vapahtajaksi,

Of this man's seed, according to the promise, hath God raised up to Israel Jesus the Saviour:

24 sittenkuin Johannes ennen hänen tuloansa oli saarnannut parannuksen kastetta kaikelle Israelin kansalle.

John having preached before his coming the baptism of repentance to all the people of Israel.

25 Mutta kun Johannes oli juoksunsa päättävä, sanoi hän: 'En minä ole se, joksi minua luulette; mutta katso, minun jälkeeni tulee se, jonka kenkiä minä en ole arvollinen jaloista riisumaan'.

And as John was fulfilling his course, he said, Whom do ye take me to be? I am not He: but behold there cometh one after me, the shoes of whose feet I am not worthy to unloose.

26 Miehet, veljet, te Aabrahamin suvun lapset, ja te, jotka Jumalaa pelkäätte, meille on tämän pelastuksen sana lähetetty.

---Men and brethren, children of the race of Abraham, and all those among you that fear God, to you is the word of this salvation sent.

27 Sillä koska Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä eivät Jeesusta tunteneet, niin he tuomitessaan hänet myös toteuttivat profeettain sanat, joita kunakin sapattina luetaan;

For the inhabitants of Jerusalem, and their rulers, not knowing Him, have indeed fulfilled the words of the prophets, which are read every sabbath-day, in condemning Him.

28 ja vaikka he eivät löytäneet mitään, mistä hän olisi kuoleman ansainnut, anoivat he Pilatukselta, että hänet surmattaisiin.

And though they found in Him no capital offence, yet they desired of Pilate that He might be put to death.

29 Ja kun he olivat täyttäneet kaiken, mikä hänestä on kirjoitettu, ottivat he hänet alas puusta ja panivat hautaan.

And when they had finished all things that were written concerning Him, they took Him down from the cross and laid Him in a tomb.

30 Mutta Jumala herätti hänet kuolleista.

But God raised Him from the dead:

31 Ja hän ilmestyi useina päivinä niille, jotka olivat tulleet hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin ja jotka nyt ovat hänen todistajansa kansan edessä.

and He was seen for many days by those that came up with Him from Galilee to Jerusalem, who are his witnesses to the people.

32 Ja me julistamme teille sen hyvän sanoman, että Jumala on isille annetun lupauksen täyttänyt meidän lapsillemme, herättäen Jeesuksen,

And we bring you good tidings,

33 niinkuin myös toisessa psalmissa on kirjoitettu: 'Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä olen sinut synnyttänyt'.

that the promise made unto the fathers God hath fulfilled unto us their children, having raised up Jesus again: as it is also written in the second psalm, "Thou art my Son, this day have I begotten thee."

34 Ja että hän herätti hänet kuolleista, niin ettei hän enää palaja katoavaisuuteen, siitä hän on sanonut näin: 'Minä annan teille pyhät ja lujat Daavidin armot'.

And that He raised Him from the dead, no more to return to the place of corruption, He hath said thus, "I will give you the sure mercies of David."

35 Sentähden hän myös toisessa paikassa sanoo: 'Sinä et salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta'.

Wherefore he saith also in another place, Thou wilt not suffer thine holy One to see corruption.

36 Sillä kun Daavid oli aikanansa Jumalan tahtoa palvellut, nukkui hän ja tuli otetuksi isiensä tykö ja näki katoavaisuuden.

Now David having served his own generation according to the will of God, fell asleep, and was laid with his fathers, and saw corruption: but He whom God raised,

37 Mutta hän, jonka Jumala herätti, ei nähnyt katoavaisuutta.

did not see corruption.

38 Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus

Be it known therefore unto you, brethren, that through Him is preached unto you the remission of sins:

39 ja että jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla.

and by Him every one that believeth is justified from all things, from which ye could not be justified by the law of Moses.

40 Kavahtakaa siis, ettei teitä kohtaa se, mikä on puhuttu profeetoissa:

Beware therefore, least what is spoken in the prophets come upon you,

41 'Katsokaa, te halveksijat, ja ihmetelkää ja hukkukaa; sillä minä teen teidän päivinänne teon, teon, jota ette uskoisi, jos joku sen kertoisi teille'."

"Behold, ye despisers, and wonder, and vanish; for I do a work in your days, which ye will not believe, though any one should declare it unto you."

42 Kun he lähtivät ulos, pyydettiin heitä puhumaan näitä asioita tulevanakin sapattina.

As they went out of the synagogue of the Jews, the Gentiles desired that these words might be spoken to them on the following sabbath.

43 Kun synagoogasta hajaannuttiin, seurasivat monet juutalaiset ja jumalaapelkääväiset käännynnäiset Paavalia ja Barnabasta, jotka puhuivat heille ja kehoittivat heitä pysymään Jumalan armossa.

And when the synagogue was broken up, many of the Jews and of the devout proselytes followed Paul and Barnabas; who addressing themselves to them, persuaded them to continue in the grace of God.

44 Seuraavana sapattina kokoontui lähes koko kaupunki kuulemaan Jumalan sanaa.

And on the next sabbath almost all the city came together to hear the word of God.

45 Mutta nähdessään kansanjoukot juutalaiset tulivat kiihkoa täyteen ja väittelivät Paavalin puheita vastaan ja herjasivat.

But when the Jews saw the multitudes, they were filled with envy, and contradicted the things which were spoken by Paul, opposing and reviling him.

46 Silloin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkeasti ja sanoivat: "Teille oli Jumalan sana ensiksi puhuttava; mutta koska te työnnätte sen luotanne ettekä katso itseänne mahdollisiksi iankaikkiseen elämään, niin katso, me käännymme pakanain puoleen. (aiōnios g166)

Then Paul and Barnabas boldly said, It was necessary that the word of God should be first spoken to you; but since ye reject it, and judge not yourselves worthy of eternal life, lo, we turn to the Gentiles: (aiōnios g166)

47 Sillä näin on Herra meitä käskenyt: 'Minä olen pannut sinut pakanain valkeudeksi, että sinä olisit pelastukseksi maan ääriin asti'."

for so the Lord hath commanded us, saying, "I have appointed thee for a light to the Gentiles, that thou shouldest be for salvation to the utmost part of the earth."

48 Sen kuullessansa pakanat iloitsivat ja ylistivät Herran sanaa ja uskoivat, kaikki, jotka olivat säädetyt iankaikkiseen elämään. (aiōnios g166)

And when the Gentiles heard this, they rejoiced and glorified the word of the Lord: and as many as were determined for eternal life believed. (aiōnios g166)

49 Ja Herran sanaa levitettiin kaikkeen siihen maakuntaan.

And the word of the Lord was spread through the whole country:

50 Mutta juutalaiset yllyttivät jumalaapelkääväisiä ylhäisiä naisia ja kaupungin ensimmäisiä miehiä ja nostivat vainon Paavalia ja Barnabasta vastaan, ja ne ajoivat heidät pois alueiltansa.

but the Jews stirred up devout and honorable women, and the heads of the city, and raised a persecution against Paul and Barnabas, and drove them out of their territories.

51 Niin he pudistivat tomun jaloistansa heitä vastaan ja menivät Ikonioniin.

But they shook off the dust of their feet against them, and came to Iconium.

52 Ja opetuslapset tulivat täytetyiksi ilolla ja Pyhällä Hengellä.

And the disciples were filled with joy, and with the holy Spirit.