Psalmien 116

1 Sitä minä rakastan, että Herra kuulee minun rukoukseni äänen;

J'aime l'Eternel, car il a exaucé ma voix, [et] mes supplications.

2 Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani.

Car il a incliné son oreille vers moi, c'est pourquoi je l'invoquerai durant mes jours.

3 Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan. (Sheol h7585)

Les cordeaux de la mort m'avaient environné, et les détresses du sépulcre m'avaient rencontré; j'avais rencontré la détresse et l'ennui. (Sheol h7585)

4 Mutta minä avukseni huudan Herran nimeä: o Herra, pelasta minun sieluni!

Mais j'invoquai le Nom de l’Eternel, [en disant]: je te prie, ô Eternel! délivre mon âme.

5 Herra on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias.

L'Eternel est pitoyable et juste, et notre Dieu fait miséricorde.

6 Herra kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti.

L'Eternel garde les simples; j'étais devenu misérable, et il m'a sauvé.

7 Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle.

Mon âme, retourne en ton repos; car l'Eternel t'a fait du bien.

8 Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta.

Parce que tu as mis à couvert mon âme de la mort, mes yeux de pleurs, [et] mes pieds de chute.

9 Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.

Je marcherai en la présence de l'Eternel dans la terre des vivants.

10 Minä uskon, sentähden minä puhun; mutta minä sangen vaivataan.

J'ai cru, c'est pourquoi j'ai parlé; j'ai été fort affligé.

11 Minä sanoin hämmästyksessä: kaikki ihmiset ovat valehteliat.

Je disais en ma précipitation: tout homme est menteur.

12 Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa, jotka hän minulle teki?

Que rendrai-je à l'Eternel? tous ses bienfaits sont sur moi.

13 Minä otan sen autuaallisen kalkin, ja saarnaan Herran nimeä.

Je prendrai la coupe des délivrances, et j'invoquerai le Nom de l’Eternel.

14 Minä maksan lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.

Je rendrai maintenant mes vœux à l'Eternel, devant tout son peuple.

15 Hänen pyhäinsä kuolema on kallis Herran edessä.

[Toute sorte] de mort des bien-aimés de l'Eternel est précieuse devant ses yeux.

16 O Herra! minä olen sinun palvelias, minä olen sinun palvelias, sinun piikas poika: sinä olet minun siteeni vallallensa päästänyt.

Ouï, ô Eternel! car je suis ton serviteur, je suis ton serviteur, fils de ta servante, tu as délié mes liens.

17 Minä uhraan sinulle kiitosuhria, ja Herran nimeä saarnaan.

Je te sacrifierai des sacrifices d'actions de grâces, et j'invoquerai le Nom de l’Eternel.

18 Minä maksan Herralle lupaukseni kaiken hänen kansansa edessä,

Je rendrai maintenant mes vœux à l'Eternel, devant tout son peuple;

19 Herran huoneen esikartanoissa, keskellä sinua, Jerusalem. Halleluja!

Dans les parvis de la maison de l'Eternel, au milieu de toi, Jérusalem. Louez l'Eternel.