Psalmien 106
1 Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
Louez l'Eternel. Célébrez l'Eternel; car il [est] bon, parce que sa bonté demeure à toujours.
2 Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?
Qui pourrait réciter les exploits de l'Eternel? Qui pourrait faire retentir toute sa louange?
3 Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.
Ô que bienheureux sont ceux qui observent la justice, [et] qui font en tout temps ce qui est juste!
4 Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,
Eternel, souviens-toi de moi selon la bienveillance que tu portes à ton peuple, et aie soin de moi selon ta délivrance.
5 Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.
Afin que je voie le bien de tes élus, que je me réjouisse dans la joie de ta nation, [et] que je me glorifie avec ton héritage.
6 Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.
Nous avons péché avec nos pères, nous avons agi iniquement, nous avons mal fait.
7 Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.
Nos pères n'ont point été attentifs à tes merveilles en Egypte; ils ne se sont point souvenus de la multitude de tes faveurs; mais ils ont été rebelles auprès de la mer, vers la mer Rouge.
8 Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.
Toutefois il les délivra pour l'amour de son Nom, afin de donner à connaître sa puissance.
9 Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,
Car il tança la mer Rouge, et elle se sécha, et il les conduisit par les gouffres comme par le désert;
10 Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.
Et les délivra de la main de ceux qui [les] haïssaient, et les garantit de la main de l'ennemi.
11 Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.
Et les eaux couvrirent leurs oppresseurs, il n'en resta pas un seul.
12 Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.
Alors ils crurent à ses paroles, [et] ils chantèrent sa louange.
13 Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.
[Mais] ils mirent incontinent en oubli ses œuvres, et ne s'attendirent point à son conseil.
14 He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.
Mais ils furent épris de convoitise au désert, et ils tentèrent le [Dieu] Fort au lieu inhabitable.
15 Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.
Alors il leur donna ce qu'ils avaient demandé, toutefois il leur envoya une phtisie en leur corps.
16 Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.
Ils portèrent envie à Moïse dans le camp, [et] à Aaron le saint de l'Eternel.
17 Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,
La terre s'ouvrit, et engloutit Dathan, et couvrit la bande d'Abiram.
18 Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.
Aussi le feu s'alluma en leur assemblée, [et] la flamme brûla les méchants.
19 He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.
Ils firent un veau en Horeb, et se prosternèrent devant l'image de fonte.
20 Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.
Ils changèrent leur gloire en la figure d'un bœuf qui mange l'herbe.
21 He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,
Ils oublièrent le [Dieu] Fort, leur Libérateur, qui avait fait de grandes choses en Egypte;
22 Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.
Des choses merveilleuses au pays de Cam, et des choses terribles sur la mer Rouge.
23 Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.
C'est pourquoi il dit qu'il les détruirait; mais Moïse son élu se tint à la brèche devant lui, pour détourner sa fureur, afin qu'il ne [les] défît point.
24 Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,
Ils méprisèrent le pays désirable, [et] ne crurent point à sa parole.
25 Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.
Et ils se mutinèrent dans leurs tentes, et n'obéirent point à la voix de l'Eternel.
26 Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,
C'est pourquoi il leur jura la main levée, qu'il les renverserait dans le désert,
27 Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.
Et qu'il accablerait leur postérité parmi les nations, et qu'il les disperserait par les pays.
28 Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,
Ils se joignirent aux adorateurs de Bahal-Péhor, et mangèrent des sacrifices des morts.
29 Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.
Et ils dépitèrent [Dieu] par les choses à quoi ils s'adonnèrent, tellement qu'une plaie fit brèche sur eux.
30 Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.
Mais Phinées se présenta, et fit justice; et la plaie fut arrêtée.
31 Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.
Et cela lui a été alloué pour justice dans tous les âges à jamais.
32 Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;
Ils excitèrent aussi sa colère près des eaux de Mériba, et il en avint du mal à Moïse à cause d'eux.
33 Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.
Car ils chagrinèrent son esprit, et il parla légèrement de ses lèvres.
34 Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,
Ils n'ont point détruit les peuples que l'Eternel leur avait dit;
35 Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,
Mais ils se sont mêlés parmi ces nations, et ils ont appris leurs manières de faire;
36 Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.
Et ont servi à leurs faux dieux, lesquels leur ont été en pièges.
37 Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,
Car ils ont sacrifié leurs fils et leurs filles aux démons.
38 Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,
Et ils ont répandu le sang innocent, le sang de leurs fils et de leurs filles, lesquels ils ont sacrifiés aux faux dieux de Canaan; et le pays a été souillé de sang.
39 Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.
Et ils ont été souillés par leurs œuvres, et ont paillardé par les choses à quoi ils se sont adonnés.
40 Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,
C'est pourquoi la colère de l'Eternel s'est embrasée contre son peuple, et il a eu en abomination son héritage.
41 Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.
Et il les a livrés entre les mains des nations, et ceux qui les haïssaient, ont dominé sur eux.
42 Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.
Et leurs ennemis les ont opprimés, et ils ont été humiliés sous leur main.
43 Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.
Il les a souvent délivrés, mais ils l'ont irrité par leur conseil, et ils ont été mis en langueur par leur iniquité.
44 Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,
Toutefois il les a regardés dans leur détresse, quand il entendait leur clameur.
45 Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,
Et il s'est souvenu en leur faveur de son alliance, et s'est repenti selon la grandeur de ses compassions.
46 Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.
Et il a fait que ceux qui les avaient emmenés captifs, ont eu pitié d'eux.
47 Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.
Eternel notre Dieu, délivre-nous et nous recueille d'entre les nations, afin que nous célébrions le Nom de ta sainteté, et que nous nous glorifiions en ta louange.
48 Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!
Béni soit l'Eternel, le Dieu d'Israël, depuis un siècle jusqu’à l'autre siècle! et que tout le peuple dise, Amen! Louez l'Eternel.
