Psalmien 103
1 Davidin Psalmi. Kiitä Herraa, sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä!
Von David. Lobe den HERRN, meine Seele, und alles, was in mir ist, seinen heiligen Namen!
2 Kiitä Herraa, sieluni, ja älä unohda, mitä hyvää hän minulle tehnyt on,
Lobe den HERRN, meine Seele, und vergiß nicht, was er dir Gutes getan!
3 Joka sinulle kaikki syntis antaa anteeksi, ja parantaa kaikki rikokses;
Der dir alle deine Sünden vergibt und alle deine Gebrechen heilt;
4 Joka henkes päästää turmeluksesta, joka sinun kruunaa armolla ja laupiudella;
der dein Leben vom Verderben erlöst, der dich krönt mit Gnade und Barmherzigkeit;
5 Joka suus täyttää hyvyydellä, että sinun nuoruutes uudistetaan niinkuin kotkan.
der dein Alter mit Gutem sättigt, daß du wieder jung wirst wie ein Adler.
6 Herra saattaa vanhurskauden ja tuomion kaikille, jotka vääryyttä kärsivät.
Der HERR übt Gerechtigkeit und schafft allen Unterdrückten Recht.
7 Hän on tiensä Mosekselle tiettäväksi tehnyt, Israelin lapsille tekonsa.
Er hat seine Wege Mose kundgetan, den Kindern Israel seine Taten.
8 Laupias ja armollinen on Herra, kärsiväinen ja aivan hyvä.
Barmherzig und gnädig ist der HERR, geduldig und von großer Güte.
9 Ei hän aina riitele, eikä vihastu ijankaikkisesti.
Er wird nicht immerdar hadern und nicht ewiglich zürnen.
10 Ei hän synteimme perästä tee meille, eikä kosta meille pahain tekoimme jälkeen.
Er hat nicht mit uns gehandelt nach unsern Sünden und uns nicht vergolten nach unsrer Missetat;
11 Sillä niin korkia kuin taivas on maasta, antaa hän armonsa lisääntyä niille, jotka häntä pelkäävät.
denn so hoch der Himmel über der Erde ist, so groß ist seine Gnade über die, so ihn fürchten;
12 Niin kaukana kuin itä on lännestä, siirsi hän meistä pahat tekomme.
so fern der Morgen ist vom Abend, hat er unsre Übertretung von uns entfernt.
13 Niinkuin isä armahtaa lapsia, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä;
Wie sich ein Vater über Kinder erbarmt, so erbarmt sich der HERR über die, so ihn fürchten;
14 Sillä hän tietää, minkäkaltainen teko me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
denn er weiß, was für ein Gemächte wir sind; er denkt daran, daß wir Staub sind.
15 Ihminen on eläissänsä niinkuin ruoho: hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla:
Eines Menschen Tage sind wie Gras; er blüht wie eine Blume auf dem Felde;
16 Kuin tuuli käy sen päällitse, niin ei hän enään kestä, eikä hänen siansa tunne häntä ensinkään.
wenn ein Wind darüber geht, so ist sie nimmer da, und ihre Stätte kennt sie nicht mehr;
17 Mutta Herran armo pysyy ijankaikkisesta ijankaikkiseen, hänen pelkääväistensä päälle, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsiin,
aber die Gnade des HERRN währt von Ewigkeit zu Ewigkeit über die, so ihn fürchten, und seine Gerechtigkeit auf Kindeskind;
18 Niille, jotka hänen liittonsa pitävät, ja muistavat hänen käskyjänsä, tehdäksensä niitä.
bei denen, die seinen Bund bewahren und an seine Gebote gedenken, sie zu tun.
19 Herra on valmistanut istuimensa taivaassa, ja hänen valtakuntansa hallitsee kaikkia.
Der HERR hat seinen Thron im Himmel gegründet, und seine Herrschaft erstreckt sich über alles.
20 Kiittäkäät Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä toimitatte, että hänen sanansa ääni kuultaisiin.
Lobet den HERRN, ihr seine Engel, ihr starken Helden, die ihr seinen Befehl ausrichtet, gehorsam der Stimme seines Worts!
21 Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palveliansa, jotka teette hänen tahtonsa.
Lobet den HERRN, alle seine Heerscharen, seine Diener, die ihr seinen Willen tut!
22 Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen työnsä, kaikissa hänen valtansa paikoissa: kiitä, sieluni, Herraa.
Lobet den HERRN, alle seine Werke, an allen Orten seiner Herrschaft! Lobe den HERRN, meine Seele!
