Sananlaskujen 10

1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.

Mudar sin veseli oca, a lud je sin žalost majci svojoj.

2 Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta.

Ne koristi krivo stečeno blago, dok pravednost izbavlja od smrti.

3 Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa.

Ne dopušta Jahve da gladuje duša pravednika, ali odbija pohlepu opakih.

4 Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.

Lijena ruka osiromašuje čovjeka, a marljiva ga obogaćuje.

5 Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään.

Tko sabira ljeti, razuman je sin, a tko hrče o žetvi, navlači sramotu.

6 Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.

Blagoslovi su nad glavom pravedniku, a usta opakih kriju nasilje.

7 Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.

Pravednikov je spomen blagoslovljen, a opakom se ime proklinje.

8 Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja.

Tko je mudra srca, prima zapovijedi, dok brbljava luda propada.

9 Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi.

Tko nedužno živi, hodi bez straha, a tko ide krivim putovima, poznat će se.

10 Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.

Tko žmirka okom, zadaje tugu, a tko ludo zbori, propada.

11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.

Pravednikova su usta izvor života, a opakomu usta kriju nasilje.

12 Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.

Mržnja izaziva svađu, a ljubav pokriva sve pogreške.

13 Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.

Na usnama razumnoga nalazi se mudrost, a batina je za leđa nerazumna čovjeka.

14 Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa.

Mudri kriju znanje, a luđakova su usta blizu propasti.

15 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.

Blago je bogatomu tvrdi grad, a ubogima je propast njihovo siromaštvo.

16 Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on symmiksi.

Pravednik prirađuje za život, a opaki prirađuje za grijeh.

17 Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin.

Tko se naputka drži, na putu je života, a zabluđuje tko se na ukor ne osvrće.

18 Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee, hän on tyhmä.

Lažljive usne kriju mržnju, a tko klevetu širi, bezuman je!

19 Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.

Obilje riječi ne biva bez grijeha, a tko zauzdava svoj jezik, razuman je.

20 Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään.

Pravednikov je jezik odabrano srebro, a razum opakoga malo vrijedi.

21 Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa.

Pravednikove su usne hrana mnogima, a luđaci umiru s ludosti svoje.

22 Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa.

Gospodnji blagoslov obogaćuje i ne prati ga nikakva muka.

23 Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.

Bezumniku je radost učiniti sramotno djelo, a razumnu čovjeku biti mudar.

24 Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.

Čega se opaki boji, ono će ga stići, a pravednička se želja ispunjava.

25 Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti.

Kad oluja prohuja, opakoga nestane, a pravednik ima temelj vječni.

26 Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät.

Kakav je ocat zubima i dim očima, takav je ljenivac onima koji ga šalju.

27 Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään.

Strah Gospodnji umnaža dane, a opakima se prekraćuju godine.

28 Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.

Pravedničko je ufanje puno radosti, a opakima je nada uprazno.

29 Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit.

Gospodnji je put okrilje bezazlenu, a propast onima koji čine zlo.

30 Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.

Pravednik se neće nikad pokolebati, a opakih će nestati s lica zemlje.

31 Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan.

Pravednikova usta rađaju mudrošću, a opak jezik čupa se s korijenom.

32 Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä.

Pravednikove usne znaju što je milo, dok usta opakih poznaju zloću.