Proverbs 14
1 Every, wise woman, buildeth up her house, but, a foolish one, with her own hands, would break it down.
Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
2 He that walketh in his uprightness, is one who revereth Yahweh, but, he that is crooked in his way, is one who despiseth him.
Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
3 In the mouth of the foolish, is a haughty rod, but, as for the lips of the wise, thou shalt give heed to them!
Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
4 Without cattle, the crib is clean, but, much increase, is in the strength of the ox.
Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
5 A faithful witness, will not deceive, but a false witness, uttereth deceitful things.
Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
6 A scoffer seeketh wisdom, and there is none, but, knowledge, to the discerning, is easy.
Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
7 Get thee from the presence of a man that is a dullard, when thou perceivest not the lips of knowledge.
Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
8 The wisdom of the prudent, is to understand his way, but, the folly of dullards, is a fraud.
Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
9 the foolish, scoff at guilt, but, between the upright, is good pleasure.
Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
10 The heart, knoweth its own bitterness, and, in its joy, no stranger shareth.
Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
11 The house of the lawless, shall be destroyed, but, the tent of the upright, shall flourish.
Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
12 There is a way that enticeth a man, but, at the latter end thereof, are the ways of death!
Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
13 Even, in laughter, the heart may be in pain, and, the latter end of gladness, be grief.
Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
14 With his own ways, shall be filled the backslider in heart, and, from himself, shall a good man [be satisfied].
Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
15 The simple, believeth every word, but, the prudent, looketh well to his going.
Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
16 A wise man, feareth, and avoideth evil, but, a dullard, is haughty and confident.
Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
17 The impatient, worketh folly, and, a man of wicked devices, is hated.
Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
18 The simple inherit folly, but, the shrewd, crowneth himself with knowledge.
Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
19 Abased are the wicked, before the good, and, the lawless, at the gates of the righteous.
Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
20 Even by his neighbour, is a poor man hated, but, the lovers of the rich man, are many.
Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
21 He that sheweth contempt for his neighbour, sinneth, but, he that sheweth favour to the afflicted, how happy is he!
Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
22 Shall they not, become vagrants, who devise evil? but, lovingkindness and faithfulness, [be to] them who devise good.
Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
23 By all labour, there will be abundance, but, the talk of the lips, tendeth only to want.
Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
24 the crown of the wise, is their wealth, but, the folly of dullards, is, folly.
Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
25 A deliverer of souls, is a faithful witness, but, he that uttereth falsehoods, is a fraud.
Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
26 In the reverence of Yahweh, is strong security, and, his children, shall have a place of refuge.
Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
27 The reverence of Yahweh, is a well-spring of life, that a man may avoid the snares of death.
Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
28 In the multitude of a people, is the majesty of the king, but, in the ceasing of population, is the ruin of the prince.
Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
29 One slow to anger, hath great understanding, but, the hasty in spirit, exalteth folly.
Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
30 The life of the whole body, is a tranquil mind, but, a decay of the bones, is jealousy.
Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
31 The oppressor of the poor, hath reproached his Maker, but he that sheweth favour to the needy, is one who, holdeth Him in honour.
Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
32 By his own wickedness, shall the lawless man, be thrust down, but the righteous, seeketh refuge in his integrity.
Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
33 In the heart of the intelligent, reposeth wisdom, but, in the midst of dullards, it maketh itself known.
Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
34 Righteousness, exalteth a nation, but, a reproach to any people, is sin.
Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
35 The good-pleasure of a king, is due to a servant who is discreet, but, his indignation, shall be against him that bringeth shame.
Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.
