Psalms 105
1 Give thanks to the Lord, call on his name: make known his deeds among the nations.
Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
2 Sing to him, make music to him, tell of all his wondrous works.
Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Make your boast in his holy name, be glad at heart, you who seek the Lord.
Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
4 Seek after the Lord and his strength, seek his face evermore.
Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
5 Remember the wonders he did, his portents, the judgments he uttered,
Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
6 you who are offspring of Abraham, his servant, the children of Jacob, his chosen ones.
te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
7 He is the Lord our God: in all the earth are his judgments.
Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
8 He remembers forever his covenant, his promise for a thousand generations
Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
9 The covenant he made with Abraham, the oath he swore to Isaac,
liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
10 and confirmed as a statute to Jacob, a pact everlasting to Israel
Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
11 to give them the land of Canaan as the lot which they should inherit.
Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
12 And when they were very few, few and but pilgrims therein,
Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
13 wandering from nation to nation, journeying from people to people,
Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
14 he allowed no one to oppress them, even punishing kings for their sakes.
Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
15 He forbade them to touch his anointed, or do any hurt to his prophets.
"Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
16 When he called down famine on the land, and cut off the bread which sustained them,
Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
17 he sent before them a man, Joseph, who was sold as a slave.
oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
18 His feet were galled with fetters, he was laid in chains of iron,
Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
19 till the time that his word came to pass, the word of the Lord that had tried him.
siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
20 The king sent and freed him, the ruler of nations released him.
Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
21 He made him lord of his household, and ruler of all his possessions,
Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
22 to admonish his princes at will and instruct his elders in wisdom.
sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
23 Thus Israel came into Egypt, Jacob sojourned in the land of Ham.
Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
24 His people he made very fruitful, and mightier than their foes.
Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
25 He inspired them to hate his people, and to deal with his servants craftily.
Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
26 He sent his servant Moses, and Aaron whom he had chosen,
Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
27 portents he wrought in Egypt, and signs in the land of Ham.
Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
28 Darkness he sent, and it fell: yet they gave no heed to his word.
Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
29 He turned their waters into blood, thus causing their fish to die.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
30 Their land was alive with frogs, swarming even in the royal chambers.
Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
31 At his command came flies, and lice in all their borders.
Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
32 He gave them hail for rain and fire that flashed through the land,
Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
33 smiting their vines and figs, breaking the trees of their border.
Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
34 At his command came locusts, young locusts beyond all counting,
Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
35 which ate every herb in the land, ate up, too, the fruit of their ground.
ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
36 He struck down in their land all the firstborn, the firstlings of all their strength
Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
37 Then forth he led Israel with silver and gold, and among his tribes no one was weary.
Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
38 Egypt was glad when they left, for terror had fallen upon them.
Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
39 He spread out a cloud to screen them, and fire to give light in the night.
Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
40 He sent quails at their entreaty, and heavenly bread in abundance.
He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 He opened the rock; waters gushed: in the desert they ran like a river.
Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
42 For he remembered his holy promise to Abraham his servant.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
43 So he led out his people with joy, his elect with a ringing cry.
Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
44 And he gave them the lands of the nations, the fruit of their toil for possession,
Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
45 that so they might keep his statutes, and be of his laws observant. Hallelujah.
että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
