Salme 94
1 HERRE du hævnens Gud, du Hævnens Gud, træd frem i Glans;
Sinä koston Jumala, Herra, sinä koston Jumala, ilmesty kirkkaudessa.
2 stå op, du Jordens Dommer, øv Gengæld mod de hovmodige!
Nouse, maan tuomari, kosta ylpeille heidän tekonsa.
3 Hvor længe skal gudløse, HERRE, hvor længe skal gudløse juble?
Kuinka kauan jumalattomat, Herra, kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita?
4 De fører tøjlesløs Tale, hver Udådsmand ter sig som Herre;
Ne syytävät suustaan julkeita sanoja, ne röyhkeilevät, kaikki nuo väärintekijät.
5 de underkuer, o HERRE, dit Folk og undertrykker din Arvelod;
Sinun kansaasi, Herra, he runtelevat, ja sinun perintöosaasi he rasittavat.
6 de myrder Enke og fremmed faderløse slår de ihjel;
He tappavat leskiä ja muukalaisia ja murhaavat orpoja.
7 de siger: "HERREN kan ikke se, Jakobs Gud kan intet mærke!"
Ja he sanovat: "Ei Herra sitä näe, ei Jaakobin Jumala sitä huomaa".
8 Forstå dog, I Tåber blandt Folket! Når bliver I kloge, I Dårer?
Ymmärtäkää, te kansan järjettömät, ja te tomppelit-milloin te tulette järkiinne?
9 Skulde han, som plantede Øret, ej høre, han, som dannede Øjet, ej se?
Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi?
10 Skulde Folkenes Tugtemester ej revse, han som lærer Mennesket indsigt?
Joka kansat kasvattaa, hänkö ei rankaisisi, hän, joka ihmisille opettaa tiedon?
11 HERREN kender Menneskets Tanker, thi de er kun Tomhed.
Herra tuntee ihmisten ajatukset; sillä he ovat kuin tuulen henkäys.
12 Salig den Mand, du tugter, HERRE, og vejleder ved din Lov
Autuas se mies, jota sinä, Herra, kuritat ja jolle sinä opetat lakisi,
13 for at give ham Ro for onde Dage, indtil der graves en Grav til den gudløse;
antaaksesi hänelle rauhan pahoilta päiviltä, kunnes jumalattomalle on kaivettu hauta!
14 thi HERREN bortstøder ikke sit Folk og svigter ikke sin Arvelod.
Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa heitä,
15 Den retfærdige kommer igen til sin Ret, en Fremtid har hver oprigtig af Hjertet.
vaan oikeus on vielä noudattava vanhurskautta, ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä.
16 Hvo står mig bi mod Ugerningsmænd? hvo hjælper mig mod Udådsmænd?
Kuka nousee minun puolelleni pahoja vastaan, kuka asettuu minun rinnalleni väärintekijöitä vastaan?
17 Var HERREN ikke min Hjælp, snart hviled min Sjæl i det stille.
Ellei Herra olisi minun apuni, pian minun sieluni asuisi hiljaisuuden maassa.
18 Når jeg tænkte: "Nu vakler min Fod", støtted din Nåde mig, HERRE;
Kun minä ajattelen: "Minun jalkani horjuu", niin sinun armosi, Herra, minua tukee.
19 da mit Hjerte var fuldt af ængstede Tanker, husvaled din Trøst min Sjæl.
Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.
20 står du i Pagt med Fordærvelsens Domstol, der skaber Uret i Lovens Navn?
Onko yhteyttä sinun kanssasi turmion tuomioistuimella, jossa väkivaltaa tehdään lain varjolla,
21 Jager de end den ret, færdiges Liv og dømmer uskyldigt Blod,
ahdistetaan vanhurskaan sielua ja tuomitaan syylliseksi viaton veri?
22 HERREN er dog mit Bjærgested, min Gud er min Tilflugtsklippe;
Mutta Herra on minun linnani, Jumalani on minun suojakallioni.
23 han vender deres Uret imod dem selv, udsletter dem for deres Ondskab; dem udsletter HERREN vor Gud.
Hän kostaa heille heidän ilkityönsä ja hukuttaa heidät heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heidät.
