< Luke 24 >

1 Khaw khqih nyn ak khuiawh kaw khawnghi lamma cyk, mymcang hqit awh, nukhqi ing bawktui ce khyn unawh phyi na cet uhy.
Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit.
2 Phyi awhkaw lung ak chang na ang thoeih qu ce hu uhy,
Ja he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta.
3 ak khuina ami lut awh, Bawipa Jesu a qaawk ce am hu uhy.
Niin he menivät sisään, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.
4 Ngaih kyi doena ami awm awh, a hi khawkphlamyihna ak vang thlang pakkhih ce cekkhqi venawh dyih pehy.
Ja kun he olivat tästä ymmällä, niin katso, kaksi miestä seisoi heidän edessään säteilevissä vaatteissa.
5 Amik kqih aih awh, nukhqi ce dek awh koep uhy, cehlai cawhkaw thlang qawi ing, “Ikaw hamna thlak thi anglakawh ak hqing ce nami sui?
Ja he peljästyivät ja kumartuivat kasvoillensa maahan. Niin miehet sanoivat heille: "Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?
6 Anih ce vawh am awm voel hy, tho hawh hy! Kalili awh nami awm awh awi ak nik kqawn peek khqi ce poek lah uh:
Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa,
7 'Thlanghqing Capa taw thlak thawlhkhqi kut awh pe kawm usaw, thinglam awh ami tai coengawh, am thum nyn awh tho tlaih kaw,’ a tice,” tinak khqi hy.
sanoen: 'Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös'."
8 Cawh awi ak kqawn peek khqi ce sim tlaih uhy.
Niin he muistivat hänen sanansa.
9 Phyi awhkawng a ming hlat tlaih awh, cawhkaw a kawnglamkhqi boeih ce thlanghqa hlaioet ingkaw ak changkhqi boeih a venawh kqawn pe uhy.
Ja he palasivat haudalta ja veivät sanan tästä kaikesta niille yhdelletoista ja kaikille muille.
10 Cawhkaw nukhqi cetaw Meri Magadalene, Joanna, Jakob a nu Meri ingkaw cawhkaw ak awm nukhqi ing ceityihkhqi venawh kqawn pe uhy.
Ja ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssansa.
11 Cehlai nukhqik awi ce a hqawng na poek unawh, cekkhqi ing ap cangna uhy.
Mutta näiden puheet näyttivät heistä turhilta, eivätkä he uskoneet heitä.
12 Cehlai Piter taw tho nawh, hlanna dawng hy. Hlan ce kuunawh toek hy, cehlai a zawlnaak hi doeng ce a huh awh kawpoek a kyi doena voei tlaih hy.
Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle; ja kun hän kurkisti sisään, näki hän siellä ainoastaan käärinliinat. Ja hän meni pois ihmetellen itsekseen sitä, mikä oli tapahtunut.
13 Ce nyn awh ce a mingmih awhkaw thlang pakkhih taw Jerusalem awhkawng meng khqih ak hla Emmau ami ti khaw na cet hy nih.
Ja katso, kaksi heistä kulki sinä päivänä Emmaus nimiseen kylään, joka on kuudenkymmenen vakomitan päässä Jerusalemista.
14 Lam awh ani ceh hui awh cawhkaw ik-oeih a kawnglamkhqi ce kqawn hy nih.
Ja he puhelivat keskenään kaikesta tästä, mikä oli tapahtunut.
15 Ceamyihna cawhkaw a kawnglamkhqi ce anik kqawn hui awh, Jesu amah qoe qoe ce law nawh cekqawi mi cet haih uhy;
Ja heidän keskustellessaan ja tutkistellessaan tapahtui, että Jeesus itse lähestyi heitä ja kulki heidän kanssansa.
16 cehlai cekqawi ing ama ni hatnaak aham cekqawi a mik ce bym pe qawi hy.
Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä.
17 Cekqawi a venawh, “Ikaw nu ti nani ceh doena na nik kqawn?” tina qawi hy. Cekkqawi taw ak byi na dyi khak hy nih.
Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina muodoltansa.
18 Thlang pynoet, Kleopa ak mingnaak ing, “Jerusalem na ak cetkhqi ak khuiawh, tuhtloek awhkaw ik-oeih amak sim na nang doeng va ni hy voei?” tina hy nih.
Ja toinen heistä, nimeltä Kleopas, vastasi ja sanoi hänelle: "Oletko sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?"
19 Anih ing, “Ikaw nanik kqawn? tina qawi hy. Cekqawi ing, “Nazareth Jesu akawng ti. Anih taw tawngha a haiawh thaawmnaak ing awi kqawn nawh ik-oeih sai hy.
Hän sanoi heille: "Mitä?" Niin he sanoivat hänelle: "Sitä, mikä tapahtui Jeesukselle, Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä,
20 Khawsoih boeikhqi ingkaw kaimih anik ukkungkhqi ing anih ce thih sak aham thlang a kut awh pe unawh, thinglam awh tai uhy;
kuinka meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme antoivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet.
21 cehlai kaimih ingtaw anih ce Israelkhqi ak hulkung aham a nang ngaih-u unyng. Ceamyihna a awmnaak ce, tuhngawi ve am thum nyn hawh ni.
Mutta me toivoimme hänen olevan sen, joka oli lunastava Israelin. Ja onhan kaiken tämän lisäksi nyt jo kolmas päivä siitä, kuin nämä tapahtuivat.
22 Cekcoeng bai awh, kaimih ak khuiawh kaw nu thlang vang tloek ing ka ming ngaih ni kyi sak khqi bai hy. Cik mymcang hqit awh phyi na cet hlai uhy,
Ovatpa vielä muutamat naiset joukostamme saattaneet meidät hämmästyksiin. He kävivät aamulla varhain haudalla
23 a qawk ce am hu voel uhy. Cekkhqi ce kami venna law unawh, anih ce hqing tlaih hawh hy, tinawh ak kqawn peekkung khan ceityihkhqi hu unyng, tinawh kqawn law uhy.
eivätkä löytäneet hänen ruumistaan, ja tulivat ja sanoivat myös nähneensä enkelinäyn, ja enkelit olivat sanoneet hänen elävän.
24 Kaming lak awhkaw thlang vang tloek ce phyi na cet bai hlai uhy, nukhqi ing amik kqawn peek amyihna hu uhy, cehlai amah ce am hu uhy,” tina hy nih.
Ja muutamat niistä, jotka olivat meidän kanssamme, menivät haudalle ja havaitsivat niin olevan, kuin naiset olivat sanoneet; mutta häntä he eivät nähneet."
25 Cekkqawi a venawh, “Ikawmyih aih na nu nami qaw nawh, tawnghakhqi ing ami nak kqawn hyt ce awm am namik cangnaak hy voei!
Niin hän sanoi heille: "Oi, te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea sitä, minkä profeetat ovat puhuneet!
26 Khrih ing vemyih kyinaakkhqi a huh coengawh a boeimangnaak khuiawh am lut hly nawh nu?” tina hy.
Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa?"
27 Mosi awhkawng kqan nawh tawnghakhqi boeih ing, cauk ciimkhqi boeih awh amah akawng ak kqawnkhqi ce kqawn caih pe qawi hy.
Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.
28 A ni cehnaak hly khaw ce a ni pha tawm awh, Jesu taw loen phat hamna cai hy.
Ja kun he lähestyivät kylää, johon olivat menossa, niin hän oli aikovinaan kulkea edemmäksi.
29 Cehlai cekqawi ing, “Kani venawh awm mai, khaw awm my hawh nawh khaw tla tawm hawh hy,” ti nih nawh hlawh hy nih. Cedawngawh cekqawi a venawh awm aham cet hy.
Mutta he vaativat häntä sanoen: "Jää meidän luoksemme, sillä ilta joutuu ja päivä on jo laskemassa". Ja hän meni sisään ja jäi heidän luoksensa.
30 Cekqawi ing mybuh ai aham ang ngawih awh, phaihpi ce lo nawh zeel awi ak kqawn coengawh thek nawh pe qawi hy.
Ja tapahtui, kun hän oli aterialla heidän kanssaan, että hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille.
31 Cawhkawng ani mik dai nawh anih ce hat hy nih, cehlai qeng pe qawi valh hy.
Silloin heidän silmänsä aukenivat, ja he tunsivat hänet. Ja hän katosi heidän näkyvistään.
32 “Lam awh ni pau unawh, cauk ciim ak kqawn caih law awh ce nik kawlung mai amyihna kqawng saw kaw my?” ti hy nih.
Ja he sanoivat toisillensa: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?"
33 Tho nih nawh Jerusalem na hlat tlaih hy nih. Cawh Thlanghqa hlaioet ingkaw ak changkhqi kutoet na aming cun ce hu hy nih.
Ja he nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin ja tapasivat ne yksitoista kokoontuneina ja ne, jotka olivat heidän kanssansa.
34 Cekkhqi ing, “Bawipa taw tho tang tang hy, Simon a venna awm dang qu hy,” ti uhy.
Ja nämä sanoivat: "Herra on totisesti noussut ylös ja on ilmestynyt Simonille".
35 A ningnih ingawm lam awh ik-oeih ani huhkhqi, Jesu ing phaihpi ak eh awh ani hat qunaakkhqi ce kqawn pek khqi hy nih.
Ja itse he kertoivat, mitä oli tapahtunut tiellä ja kuinka he olivat hänet tunteneet, kun hän mursi leivän.
36 Ce akawng ce amik kqawn hui awh, Jesu ing, “Naming khanawh ngaihdingnaak awm seh,” tinak khqi hy.
Mutta heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"
37 Cemoeseinu, a mingmih ing ly unawh kqih uhy, myihla ak huna ngai qu uhy.
Niin heidät valtasi säikähdys ja pelko, ja he luulivat näkevänsä hengen.
38 Anih ing cekkhqi venawh, “Ikawtih naming ngaih a kyi? Ikawtih namik kawlung awh upvoetnaak nami taak?
Mutta hän sanoi heille: "Miksi olette hämmästyneet, ja miksi nousee sellaisia ajatuksia teidän sydämeenne?
39 Ka kut ingkaw ka khaw khqi ve toek lah uh. Kai kamah qoe qoe ni! Ni bi unawh, toek lah uh; myihla ingtaw quh ingkaw sa am tahy, cehlai kai taw ta nyng,”,” tinak khqi hy.
Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin te näette minulla olevan."
40 Ve ak awi ak kqawn coengawh, a kut ingkaw a khaw ce huh khqi hy.
Ja tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa.
41 Cekkhqi ing zeelmang ingkaw ngaih kyi doena am cangna bak bak uhy tice a huh awh, cekkhqi venawh, “Ai kawi namik ta aw?” tinak khqi hy.
Mutta kun he eivät vielä uskoneet, ilon tähden, vaan ihmettelivät, sanoi hän heille: "Onko teillä täällä jotakin syötävää?"
42 Cekkhqi ing nga a ming sai ce pe uhy.
Niin he antoivat hänelle palasen paistettua kalaa.
43 Nga ce lo nawh cekkhqi amik huh awh ai pek khqi hy.
Ja hän otti ja söi heidän nähtensä.
44 A mingmih a venawh, “Ve maw nangmih a venawh ka awm awh kanik kqawn peek khqi hy: Mosi a cawngpyinaak cauk, Tawngha cauk ingkaw Saam cauk awhkaw kai akawng qee na ak awmkhqi boeih ce a soepnaak aham ni, ka tice,” tinak khqi hy.
Ja hän sanoi heille: "Tätä tarkoittivat minun sanani, kun minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne, että kaiken pitää käymän toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa".
45 Cekcoengawh cauk awi ce aming zaksimnaak aham cekkhqi ak kawlung ce awng pek khqi hy.
Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset.
46 A mingmih a venawh, “Vemyihna qee hyt ce awm hy: Khrih ing khuikhanaak zaawk kawmsaw, am thum nyn awh thlakthi anglak awhkawng tho tlaih kaw,
Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista,
47 Jerusalem awhkawng kqan kawmsaw, penglum boeih venawh ang ming awh zutnaak ingkaw thawlh qeenkhaw ngainaak ce khypyi kawm uh.
ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.
48 Ve a kawnglam boeih ak simpyikung na awm uhyk ti.
Te olette tämän todistajat.
49 Ka pa ak awikam ce nangmih aham tyi law kawng nyng; cehlai khan benna kawng thaawmnaak ing thoeicam na nami awm hlan dy taw ve khawk bau khuiawh ana awm kawm uk ti,” tinak khqi hy.
Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta."
50 A mingmih ce Bethani khaw benna cehpyi khqi nawh, a kut soeng nawh zosennaak ce pek khqi hy.
Sitten hän vei heidät pois, lähes Betaniaan asti, ja nosti kätensä ja siunasi heidät.
51 A mingmih ce zosennaak a peek khqi coengawh khan benna pawm quna ce awm hy.
Ja tapahtui, että hän siunatessaan heitä erkani heistä, ja hänet otettiin ylös taivaaseen.
52 Cawh amah ce bawk unawh zeelmang doena Jerusalem na ce hlat tlaih uhy.
Ja he kumarsivat häntä ja palasivat Jerusalemiin suuresti iloiten.
53 Bawkim awh ce awm poe unawh, Khawsa ce kyihcah uhy.
Ja he olivat alati pyhäkössä ja ylistivät Jumalaa.

< Luke 24 >