Luke 23
1 Cekcoengawh cawh ak awm thlang kqeng ce tho unawh Jesu ce Pilat a venna cehpyi uhy.
Ja he nousivat, koko joukko, ja veivät hänet Pilatuksen eteen.
2 Amah ce thawlh puk uhy, “Ve ak thlang ing pilnam hqeh sak nawh, Kaisar a venawh mangmu ama peek aham kqawn nawh amah ingkaw amah Khrih Sangpahrang tinawh kqawn qu hy,” tina uhy.
Ja he alkoivat syyttää häntä sanoen: "Tämän me olemme havainneet villitsevän kansaamme, kieltävän antamasta veroja keisarille ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi".
3 Cedawngawh Pilat ing Jesu ce doet hy, “Nang ve Judakhqi a Sangpahrang aw? tina hy. Jesu ing, “Nak kqawn amyihna awm nyng,” tina hy.
Niin Pilatus kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi hänelle ja sanoi: "Sinäpä sen sanot".
4 Cekcoengawh Pilat ing khawsoeih boeikhqi ingkaw thlang kqeng a venawh, “Ve ak thlang a thawlhnaak am hu nyng,” tinak khqi hy.
Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle: "En minä löydä mitään syytä tässä miehessä".
5 Cehlai cekkhqi ing, “Galilee awhkawng kqan nawh, ve hun dy, Judah khaw boeih awh cawngpyinawh thlang kqeng sak boeih hy,” tina uhy.
Mutta he ahdistivat yhä enemmän ja sanoivat: "Hän yllyttää kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, Galileasta alkaen tänne asti".
6 Ce ak awi ce ang zaak awh, Pilat ing anih ce Kalili thlang na a awm ama awm doet hy.
Mutta kun Pilatus sen kuuli, kysyi hän, oliko mies galilealainen.
7 Jesu ce Herod uknaak khuiawh kaw thlang ni tice a sim awh, anih ce Herod a venna tyi hy, Herod awm Jerusalem khaw awh awm hy.
Ja saatuaan tietää hänen olevan Herodeksen hallintoalueelta hän lähetti hänet Herodeksen eteen, joka hänkin niinä päivinä oli Jerusalemissa.
8 Herod ing Jesu ce a huh awh, zeel soeih hy, anih ce huh aham lamtoen khing hawh hy. Anih akawng ang zaaknaak awh, kawpoek kyi them a sai ce huh aham ngaih hy.
Kun Herodes näki Jeesuksen, ihastui hän suuresti; sillä hän oli jo kauan aikaa halunnut nähdä häntä, koska oli kuullut hänestä, ja hän toivoi saavansa nähdä häneltä jonkin ihmeen.
9 Anih ing awi khawzah doet hy, cehlai Jesu ing khangoet awm am hlat hy.
Ja hän teki Jeesukselle monia kysymyksiä; mutta tämä ei vastannut hänelle mitään.
10 Khawsoeih boeikhqi ingkaw anaa awi qeekungkhqi cawh dyi unawh, thawlh buk uhy.
Ja ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat siinä ja syyttivät häntä kiivaasti.
11 Cawh Herod ingkaw a qalkapkhqi ing Jesu ce the a kha na unawh qaih am qin na uhy. Hi ak leek soeih soeih bai sak unawh Pilat a venna tyi tlaih uhy.
Mutta Herodes joukkoineen kohteli häntä halveksivasti ja pilkkasi häntä; ja puetettuaan hänet loistavaan pukuun hän lähetti hänet takaisin Pilatuksen eteen.
12 Ce a nyn awhtaw Herod ingkaw Pilat ce qoep hy nih, ce hlan awhtaw cekqawi ce qaal na awm hy nih.
Ja Herodes ja Pilatus tulivat sinä päivänä ystäviksi keskenään; he olivat näet ennen olleet toistensa vihamiehiä.
13 Pilat ing khawsoeih boeikhqi, ukkungkhqi ingkaw pilnam boeih ce khy nawh,
Niin Pilatus kutsui kokoon ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan
14 Ve ak thlang ing 'Pilnam hqeh sak hy,' ti unawh ka venna law pyi uhyk ti. Nami haiawh awi deng hawh hlai nyng. Nangmih ing thawlh namik puk amyihna kawmyih a thawlhnaak awm am hu nyng;
ja sanoi heille: "Te olette tuoneet minulle tämän miehen kansan yllyttäjänä; ja katso, minä olen teidän läsnäollessanne häntä tutkinut enkä ole havainnut tätä miestä syylliseksi mihinkään, mistä te häntä syytätte,
15 Herod ingawm a thawlhnaak am hu hy; cedawngawh venna tyi law tlaih hy, nangmih ing nami huh amyihna, thihnaak dy awh ikawmyih a thawlhnaak awm am sai hy.
eikä Herodeskaan, sillä hän lähetti hänet takaisin meille. Ja katso, hän ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsee kuoleman.
16 Cedawngawh vyk nyng seitaw hlah mai vang nyng,” tinak khqi hy.
Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän."
17 Poei ak khuiawh cekkhqi aham thlang pynoet oet hlah pek aham awm hy.
18 Cawh, Ve ak thlang ve him! Barabbas ce hlah law! Tinawh khy uhy.
Niin he huusivat kaikki yhdessä, sanoen: "Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!"
19 (Barabbas taw khawk bau awh qaal na tho nawh thlang a him dawngawh thawngim awh thla uhy.)
Tämä oli heitetty vankeuteen kaupungissa tehdystä kapinasta sekä murhasta.
20 Pilat ing Jesu ce hlah aham a ngaih awh cekkhqi venna awi kqawn tlaih hy.
Niin Pilatus taas puhui heille, koska hän tahtoi päästää Jeesuksen irti.
21 Cehlai a mingmih ing, “Thinglam awh tai, thinglam awh tai,” tinawh khy uhy.
Mutta he huusivat vastaan ja sanoivat: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse hänet!"
22 Am thumnaak awh a mingmih ce: “Ikawtih ikaw thawlhnaak nu ve ak thlang ing a sai? A thih ham kawi ikaw thawlhnaak ak khan awh am hu nyng. Cedawngawh vyk nyng seitaw hlah mai vang nyng,” tinak khqi hy.
Niin hän puhui heille kolmannen kerran: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? En ole havainnut hänessä mitään, mistä hän ansaitsisi kuoleman. Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän."
23 Cehlai anih ce thinglam awh tai aham khawteh khqoet na khy unawh, amik khy awi ing amingmih ce khuk malh hy.
Mutta he ahdistivat häntä suurilla huudoilla, vaatien Jeesusta ristiinnaulittavaksi; ja heidän huutonsa pääsivät voitolle.
24 Cedawngawh Pilat ing ami thoehnaak ce qawi pekkhqi hy.
Niin Pilatus tuomitsi heidän vaatimuksensa täytettäväksi.
25 A mingmih ing hlah aham ami thoeh, qaal na tho nawh thlang a him dawngawh thawngim awh a mik thlak Barabbas ce hlah pek khqi nawh, Jesu cetaw a mimah ak kawngaih na sai aham a mingmih a venawh pekkhqi hy.
Ja hän päästi irti sen, joka kapinasta ja murhasta oli vankeuteen heitetty ja jota he vaativat, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallallensa.
26 Anih ce cehpyi uhy, lamlak awh kqawng nakaw ak law Cyqene khaw awhkaw Simon ce tu unawh Jesu a hu awh thinglam tung ce kawh sak uhy.
Ja viedessään häntä pois he saivat käsiinsä Simonin, erään kyreneläisen, joka tuli vainiolta; ja hänen olalleen he panivat ristin kannettavaksi Jeesuksen jäljessä.
27 Thlang khawzah ing a hu awh hquut uhy, ak kqung ak kqap nukhqi awm bat lawt uhy.
Ja häntä seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät häntä.
28 Jesu ing a mingmih a ven benna mang nawh, “Jerusalem canukhqi, kai aham koeh kqang uh, na mimah ingkaw nami cakhqi ham kqang law uh.
Niin Jeesus kääntyi heihin ja sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.
29 Nangmih ing, ‘Nu cak kaa khqi, pumqih amak sim khawikhqi ingkaw a suk naaca amak awk sak khawi nukhqi taw a mi zoseen hy! Nami tinaak a khawnghi ce pha law kaw.
Sillä katso, päivät tulevat, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet'.
30 Cawh, A mingmih ing tlangkhqi venawh, 'Kaimih ve nik et khqi lah!' ti kawm usaw, cungkhqi venawh, 'Kaimih ve ni hlip khqi lah!” tina kawm uh.’
Silloin ruvetaan sanomaan vuorille: 'Langetkaa meidän päällemme', ja kukkuloille: 'Peittäkää meidät'.
31 Thlang ing thinghqing za vemyih na ami sai awhtaw thingkoh ak khqoet taw ikawmyihna nu ami sai kaw?” tinak khqi hy.
Sillä jos tämä tehdään tuoreelle puulle, mitä sitten kuivalle tapahtuu?"
32 Ak chang thlak thawlh qawi pakkhih awm thinglam awh tai aham anih ing kutoet na cehpyi uhy.
Myös kaksi muuta, kaksi pahantekijää, vietiin hänen kanssaan surmattaviksi.
33 Luquh ami ti hun ce ami pha awh, anih ce thinglam awh tai uhy, thlakthawlh qawi awm – pynoet ce tang benawh, pynoet ce cawngben awh tai uhy.
Ja kun saavuttiin paikalle, jota sanotaan Pääkallonpaikaksi, niin siellä he ristiinnaulitsivat hänet sekä pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.
34 Jesu ing, “Kapa, a mingmih ak khan awh qeenkhaw ngai lah, ikaw kami sai ti am sim unawh ni,” tina hy. A hi ce taicung zyk unawh tei uhy.
Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät". Ja he jakoivat keskenään hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.
35 Thlangkhqi ing dyi unawh toek uhy, cawh ukkungkhqi ing qaih na uhy. “Thlakchang taw a hul bai, Khawsa ak tyh Khrih na a awm awhtaw amah ingkaw amah hul qu lah seh,” tina uhy.
Ja kansa seisoi ja katseli. Ja hallitusmiehetkin ivasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut; auttakoon itseänsä, jos hän on Jumalan Kristus, se valittu".
36 Qalkapkhqi awm law unawh the a kha na uhy. Misur tui ak thui ce pe uhy,
Myös sotamiehet pilkkasivat häntä, menivät hänen luoksensa ja tarjosivat hänelle hapanviiniä
37 “Juda Sangpahrang na awm awhtaw namah ingkaw namah hul qu lah thaw voeih ti,” tina uhy.
ja sanoivat: "Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin auta itseäsi".
38 “VETAW JUDA KHRIH SANGPAHRANG NI,” tinawh a sawawh ca tai pe uhy.
Oli myös hänen päänsä päällä kirjoitus: "Tämä on juutalaisten kuningas".
39 Cawhkaw ami tai thlak thawlh pynoet ingawm anih ce kaa na hy, “Nang ve Khrih am aw? Namah ingkaw namah hul qu nawhtaw kainih awm ni hul qawi lah thoeih ti,” tina hy.
Niin toinen pahantekijöistä, jotka siinä riippuivat, herjasi häntä: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä."
40 Cehlai thlak thawlh pynoet ingtaw anih ce hlat nawh, “Khawsa awm am nak kqih nawh nu? Nang ing anih ingqawi ang amyihna awidengnaak na huh ve?
Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen?
41 Ningnih taw awideng kawina nik awm qoe ni; ni sai phu ni zawk qoe ni; cehlai ve ak thlang ingtaw ikawmyih a thawlhnaak awm am sai hy,” tina hy.
Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt."
42 Cekcoengawh anih ing, “Jesu, na qam na pha awh kai koeh nim hilh law moe,” tina hy.
Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi".
43 Jesu ing avenawh, “Awitak ka nik kqawn peek, tuhngawi awh paradise awh kavenawh awm lawt kawp ti,” tina hy.
Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."
44 Khawnoek kquk tluk a law awh, khawmdek pum boeih thannaak ing ziing khoep nawh khawnoek ko dy khawthan khoep hy.
Ja oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen,
45 khawkdai qeng nawh; cawh Bawkim awhkaw hizan ce pakkhih na teek hy.
sillä aurinko oli pimentynyt. Ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia.
46 Cawh Jesu ing khawteh na, “Kapa, na kut awh kang Myihla ni pe nyng,” tina hy. Ceamyihna ak kqawn coeng kqoeng awh ang hqi qu zip hy.
Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni". Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä.
47 Qalkap zakhat ak ukkung ing cawhkaw a kawnglam ce a huh awh, Khawsa ce kyihcah nawh, “Ve ak thlang ve thlakdyng pai ni,” tihy.
Mutta kun sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: "Totisesti, tämä oli vanhurskas mies".
48 Cawhkaw ik-oeih ak toekna ak cun law thlangkhqi ing ce a kawnglam ce ami huh awh amik kqang pung unawh voei uhy.
Ja kun kaikki kansa, ne, jotka olivat kokoontuneet tätä katselemaan, näkivät, mitä tapahtui, löivät he rintoihinsa ja palasivat kukin kotiinsa.
49 Cehlai amah ak simkhqi boeih ingkaw, Kalili awhkawng a hu awh a mik bat law nukhqi ing ak hla na dyi unawh, cawhkaw ce dan uhy.
Mutta kaikki hänen tuttavansa seisoivat taampana, myöskin naiset, jotka olivat seuranneet häntä Galileasta, ja katselivat tätä.
50 Awi tlykkung pynoet, Joseph ak mingnaak thlak leek ingkaw thlak dyng pynoet ce awm hy.
Ja katso, oli neuvoston jäsen, nimeltä Joosef, hyvä ja hurskas mies, joka ei ollut suostunut heidän neuvoonsa ja tekoonsa.
51 A mingmih ak awitlyhnaak ingkaw them ami sainaak awh anih taw ang haa am tla qoe hy. Judah qam Arimathea khaw awhkawng ak law na awm nawh Khawsa qam ak lamtoenkung na awm hy.
Tämä oli kotoisin juutalaisten kaupungista Arimatiasta, ja hän odotti Jumalan valtakuntaa.
52 Pilat a venna cet nawh, Jesu a qawk ce thoeh hy,
Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.
53 Cekcoengawh qawk ce lo nawh, hi ing a zawl coengawh u awm amak pupnaak hlan phyilung ak khuiawh ce soei hy.
Ja otettuaan sen alas hän kääri sen liinavaatteeseen. Ja hän pani hänet hautaan, joka oli hakattu kallioon ja johon ei oltu vielä ketään pantu.
54 Ce nyn taw Coekqoek Nyn na awm nawh, Sabbath kqan tawmca hawh uhy.
Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan.
55 Jesu ing Kalili awhkawng amik law haih nukhqi ce Joseph a hu awh bat unawh phyi ingkaw qawk ce ikawmyihna ami soei tice hu uhy.
Ja naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin.
56 Cekcoengawh im na cet unawh bawktui ce qoek a bah uhy. Cehlai anaa awi peek amyihna Sabbath nyn awhtaw dym uhy.
Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan.
