Luge 7
1 Dunu huluane da amo sia: nabi dagoi. Sia: dagoloba, Yesu da asili, Gabena: iame moilaiga doaga: i.
Kun hän oli kansan kuullen kaikki nämä puheensa puhunut, meni hän Kapernaumiin.
2 Amo moilai ganodini da Louma dadi gagui ouligisu dunu esalu. Ea hawa: hamosu dunu afae, ema e da bagadewane asigisu, amo da oloi bagadeba: le, bogomuwane dialu.
Ja eräällä sadanpäämiehellä oli palvelija, joka sairasti ja oli kuolemaisillaan ja jota hän piti suuressa arvossa.
3 Dadi gagui ouligisu dunu da Yesu misi nababeba: le, Yu asigilai dunu Yesuma asunasi. Yesu da ea dogolegei hawa: hamosu dunu uhinisima: ne misa: ne sia: musa: , e da ili asunasi.
Ja kuultuaan Jeesuksesta hän lähetti juutalaisten vanhimpia hänen tykönsä ja pyysi, että hän tulisi parantamaan hänen palvelijansa.
4 Yu asigilai dunu da Yesuma doaga: le, ilia da ha: giwane amane adole ba: i, “Dia da dadi gagui ouligisu dunu fidimu da defea!
Kun nämä saapuivat Jeesuksen tykö, pyysivät he häntä hartaasti ja sanoivat: "Hän ansaitsee, että teet hänelle tämän;
5 E da ninia soge fi ilima bagade asigisa. E da ninia sinagoge diasu gagui dagoi.”
sillä hän rakastaa meidän kansaamme, ja hän on rakentanut meille synagoogan".
6 Amalalu, ilia da Yesu sigi ahoanoba, E da dadi gagui ouligisu dunu ea diasu gadenenewane doaga: loba, dadi gagui ouligisu dunu da ea na: iyado dunu Yesuma asunasi. Ilia da dadi gagui ouligisu dunu ea sia: , Yesuma amane olelei, “Hina! Mae dawa: ma! Dia na diasu ganodini golili sa: imu da defea hame galebe. Bai na hou da defele hame gala.
Niin Jeesus lähti heidän kanssansa. Mutta kun hän ei enää ollut kaukana talosta, lähetti sadanpäämies ystäviänsä sanomaan hänelle: "Herra, älä vaivaa itseäsi, sillä en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle;
7 Amaiba: le na da Dima hame misi. Be Dia sia: beba: le fawane, na hawa: hamosu dunu da uhimu.
sentähden en katsonutkaan itseäni arvolliseksi tulemaan sinun luoksesi; vaan sano sana, niin minun palvelijani paranee.
8 Na dawa: Na hina dunu da esala, amola na da eno dadi gagui dunuma hina esala. Dunu afadafa ema na da ‘Masa!’ sia: beba: le, e da ahoa. Enoma na da ‘Misa!’ sia: beba: le, e da maha. Na hawa: hamosu dunuma na da, ‘Agoane hamoma!’ sia: sea, e da agoane hamosa.”
Sillä minä itsekin olen toisen vallan alaiseksi asetettu, ja minulla on sotamiehiä käskettävinäni, ja minä sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."
9 Amo sia: nababeba: le, Yesu da fofogadigili, sinidigili, dunu bagohame ea baligia aligi ilima amane sia: i, “Na dafawane sia: sa! Na da Isala: ili fi ganodini agoaiwane bagade dafawaneyale dawa: su hou hamedafa ba: i.”
Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli häntä, kääntyi ja sanoi kansalle, joka häntä seurasi: "Minä sanon teille: en ole Israelissakaan löytänyt näin suurta uskoa."
10 Amalalu, dadi gagui ea asunasi dunu da sinidigili, ea diasuga bu doaga: le, ea hawa: hamosu dunu uhi dagoi ba: i.
Ja taloon palatessaan lähettiläät tapasivat palvelijan terveenä.
11 Amalalu, Yesu da Na: ine moilaiga asi. Ea ado ba: su dunu amola eno dunu bagohame ea baligia aligili asi.
Sen jälkeen hän vaelsi Nain nimiseen kaupunkiin, ja hänen kanssaan vaelsivat hänen opetuslapsensa ynnä suuri kansanjoukko.
12 E da moilai logo holei amoga doaga: loba, dunu da bogoi dunu doufa amoga ligisili, dunuga gadili gaguli manebe ba: i. Bogoi da uda didalo ea mano afadafa fawane esalu bogoi. Asigiba: le, dunu bagohame amo didalo e sigi manebe ba: i.
Kun hän nyt lähestyi kaupungin porttia, katso, silloin kannettiin ulos kuollutta, äitinsä ainokaista poikaa. Ja äiti oli leski, ja hänen kanssaan kulki paljon kaupungin kansaa.
13 Amo didalo ba: loba, Yesu da bagadewane asigiba: le, ema amane sia: i, “Mae dima!”
Ja hänet nähdessään Herra armahti häntä ja sanoi hänelle: "Älä itke".
14 Amalalu, bogoi ea doufa amoga doaga: loba, amo doufa E da digili ba: beba: le, gagui dunu da ouligi. Yesu E amane sia: i, “Goi ayeligi! Na dima sia: sa! wa: legadoma!”
Ja hän meni ja kosketti paareja; niin kantajat seisahtuivat. Ja hän sanoi: "Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse."
15 Amalalu, bogoi da bu uhini, wa: legadole sia: baoulalu. Yesu da amo dunu ea amema bu i.
Niin kuollut nousi istualleen ja rupesi puhumaan. Ja hän antoi hänet hänen äidillensä.
16 Dunu huluane da bagade beda: ne, Godema nodone sia: i, “Balofede dunu bagadedafa da ninima doaga: i dagoi.” Eno ilia sia: i, “Gode da Ea fidafa gaga: musa: misi dagoi.”
Ja heidät kaikki valtasi pelko, ja he ylistivät Jumalaa sanoen: "Suuri profeetta on noussut meidän keskellemme", ja: "Jumala on katsonut kansansa puoleen".
17 Amalalu, Yudia soge ganodini amola eno gadenene soge huluane ganodini, dunu huluane da Yesu Ea hou nababeba: le gilisili sia: dasu.
Ja tämä puhe hänestä levisi koko Juudeaan ja kaikkiin ympärillä oleviin seutuihin.
18 Yone Ba: bodaise ea ado ba: su dunu da amo hou huluane Yonema olelei.
Ja Johannekselle kertoivat hänen opetuslapsensa tästä kaikesta.
19 Amalalu, Yone da ado ba: su dunu aduna Yesuma sia: ma: ne asunasi. E amane sia: i, “Yesuma amane adole ba: ma, ‘Yone da Mesaia misunu sia: i dagoi. Di da amo dunula: ? O ninia eno dunu misa: ne ouesaloma: bela: ?’”
Niin Johannes kutsui luoksensa opetuslapsistaan kaksi ja lähetti heidät Herran tykö kysymään: "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?"
20 Amo dunu, Yesuma doaga: le, amane sia: i, “Yone Ba: bodaise da ani dima amane sia: ma: ne asunasi, amo ‘Di da Yone musa: misunu sia: i Dunu amola: ? O ninia eno misa: ne ouesaloma: bela: ?’”
Miehet saapuivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes Kastaja on lähettänyt meidät sinun tykösi ja kysyy: 'Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?'"
21 Ela mabe galu, Yesu da oloi bagade madelai dunu amola dunu ilia dogo ganodini Fio liligi aligila sa: i, amo bagohame uhininanebe ba: i. E da si dofoi dunu bagohame ilia si fadegalalu.
Sillä hetkellä hän juuri paransi useita taudeista ja vitsauksista ja pahoista hengistä, ja monelle sokealle hän antoi näön.
22 Yesu da Yone ea adola ahoasu dunu elama amane adole i, “Yonema buhagili, alia waha ba: i liligi amola nabi liligi amo Yonema olelema. Si dofoi dunu da waha noga: i ba: sa. Emo gasuga: igi dunu da hahawane lala. Aiya madelai dunu da bahoi dagoi. Ge ga: i da waha naba. Bogoi da wa: legadoi dagoi. Hame gagui dunu da waha Gode Ea Sia: ida: iwane naba.
Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään, köyhille julistetaan evankeliumia.
23 Amola nowa dunu da Nama dafawaneyale dawa: su hame fisisia, e da hahawane gala!”
Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun."
24 Yone ea adola ahoasu dunu ela da bu fisili asili dagoloba, dunu bagohame gilisili esalu ilima Yesu da Yone Ba: bodaise ea hou amane olelei, “Dilia da hafoga: i sogega Yonema ahoanoba, adi ba: la asibela: ? Dilia da gisi foga ugugui, amo ba: la asibela: ?
Kun Johanneksen lähettiläät olivat menneet, rupesi hän puhumaan kansalle Johanneksesta: "Mitä te lähditte erämaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?
25 Adi ba: la gadili asibela; ? Be dilia dunu abula ida: iwane amoga idiniginisi ba: la asibela: ? Abula ida: iwane idiniginisi bagade gagui dunu ilia da osobo bagade hina bagade amo ilia diasu ganodini esalebe ba: sa!
Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, ne jotka koreissa vaatteissa käyvät ja herkullisesti elävät, ne ovat kuningasten linnoissa.
26 Nama adoma! Dilia adi ba: la asibela: ? Balofede dunula: ? Dafawane! Dilia balofede ea hou baligisu dunu ba: i dagoi.
Vai mitä lähditte katsomaan? Profeettaako? Totisesti, minä sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta.
27 Bai Yone ea hou olelema: ne, Gode Sia: da agoane dedei diala, ‘Gode da amane sia: i, Na alofesu dunu amo Dia logo fodomusa: , Na da asunasimu.’
Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi'.
28 Na dilima dafawane sia: sa. Yone Ba: bodaise ea hou da udama lalelegei mano ilia hou huluane baligi dagoi. Be Gode Ea Hinadafa Hou Fi ganodini, baligili fonobahadidafa dunu da Yone ea hou baligisa!”
Minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes; mutta vähäisin Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän.
29 Dunu bagohame amola su lidisu dunu, ilia da Gode Ea moloidafa hamoma: ne sia: i nababeba: le, Yone ea hanoga fane salasu hou musa: lai dagoiba: le, ilia da Yesu Ea sia: hahawane nabi.
Ja kaikki kansa, joka häntä kuuli, publikaanitkin, tunnustivat Jumalan vanhurskaaksi ja antoivat kastaa itsensä Johanneksen kasteella.
30 Be Fa: lisi dunu amola sema olelesu dunu ilia da Gode Ea hou hame lalegagui amola Yone Ba: bodaise ea hanoga fane salasu hou higabeba: le, hanoga fane salasu hame hamoi.
Mutta fariseukset ja lainoppineet tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.
31 Amalalu, Yesu E amane sia: i, “Na da wali esalebe dunu ilia hou olelemusa: , adi fedege sia: olelema: bela: ? Ilia da adi agoanela: ?
Mihin minä siis vertaan tämän sukupolven ihmiset, ja kenen kaltaisia he ovat?
32 Ilia da mano fonobahadi bidiga lama: ne diasu ganodini esalebe, mano enoma da mano enoma wele sia: nanebe agoane ba: sa, agoane, ‘Ninia da uda lasu gilisisu amoga baidama dubiba: le, dilia da hame gosa: i. Ninia didigia: beba: le, dilia da hame di.’
He ovat lasten kaltaisia, jotka istuvat torilla ja huutavat toisilleen ja sanovat: 'Me soitimme teille huilua, ja te ette karkeloineet; me veisasimme itkuvirsiä, ja te ette itkeneet'.
33 Be Yone Ba: bodaise da ha: i mae nawane, waini mae nawane doaga: i dagoiba: le, ea dogoga Fio liligi da aligila sa: i, dilia sia: sa.
Sillä Johannes Kastaja on tullut, ei syö leipää eikä juo viiniä, ja te sanotte: 'Hänessä on riivaaja'.
34 Be Dunu Egefe da ha: i amola waini nana misiba: le, ‘Amo dunu ba: ma! Uasu amola feloasu dunu da goea! Su lidisu amola wadela: i hou hamosu dunu ilia na: iyado da goea!’ dilia da agoane sia: sa.
Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: 'Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!'
35 Be Gode Ea dawa: sudafa hou da moloidafa. Nowa dunu da amo dawa: sudafa lalegagusia, ilia da Gode Ea hou da moloidafa amo olelesa.”
Ja viisaus on kaikkien lastensa puolelta oikeaksi näytetty."
36 Fa: lisi dunu afae e da ea diasuga ha: i manusa: Yesu misa: ne sia: si. Amalalu, Yesu da ea diasuga doaga: le, ha: i manusa: fi dialu.
Niin eräs fariseuksista pyysi häntä ruualle kanssaan; ja hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle.
37 Moilai fi wadela: i hou hamosu uda da Yesu E da Fa: lisi ea diasuga misi nabi dagoi. Amalalu, e da manoma gabusiga: gala amo igi faigelei ganodini sali, gaguli misini, doaga: i.
Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta
38 Amalalu, e da Yesu Ea baligia Ea emo gadenenewane lela, dinanu. E da Yesu Ea emo amo ea si hanoga dodofelalu, ea dialuma hinabo amoga doga: i. E da Yesu Ea emo nonogone, amola amoga gabusiga: manoma sogagala: i.
ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojansa kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella.
39 Be Fa: lisi dunu (amo dunu da Yesu ea diasuga ha: i manusa: hiougi) amo hou ba: beba: le, ea dogo ganodini amane dawa: i, “Amo dunu da balofededafa esala ganiaba, E da amo uda waha Ea da: i digili ba: lalebe, amo ea wadela: i hou E da dawa: la: loba!”
Mutta kun fariseus, joka oli hänet kutsunut, sen näki, ajatteli hän mielessään näin: "Jos tämä olisi profeetta, tietäisi hän, mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: että hän on syntinen."
40 Be Yesu da ema bu adole i, “Saimone! Na da dima sia: mu galebe!” Saimone da amane sia: i, “Defea! Olelesu! Di sia: ma!”
Niin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Simon, minulla on jotakin sanomista sinulle". Hän virkkoi: "Opettaja, sano". -
41 Amalalu, Yesu E amane sia: i, “Dunu aduna esalu! Afae da eno bagade gagui dunuma 500 gina dabe bu imunu galu. Eno da ema50gina fawane bu dabe imunu galu.
"Lainanantajalla oli kaksi velallista; toinen oli velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä.
42 Be ela amo dabe bu imunu hamedeiba: le, bagade gagui dunu da dabe mae lale, ela hou gogolema: ne olofoi. Amaiba: le, nowa dunu da amo bagade gagui dunuma baligiliwane asigima: bela: ?”
Kun heillä ei ollut, millä maksaa, antoi hän molemmille velan anteeksi. Kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?"
43 Saimone da bu adole i, “Amabela: ? Dunu amo bagade gagui dunu da baligili dabe mae lale gogolema: ne olofoi, amo dunu da ema baligiliwane asigimu.” Yesu E amane sia: i, “Hananewane! Di da moloiwane sia: i!”
Simon vastasi ja sanoi: "Minun mielestäni se, jolle hän antoi enemmän anteeksi". Hän sanoi hänelle: "Oikein sinä ratkaisit".
44 Amalalu, Yesu da amo udama sinidigili, Saimonema amane sia: i, “Dia da amo uda ea hou ba: bela: ? Na da dia diasuga golili sa: ili, di da Na emo dodofemusa: hano hame i. Be e da ea si hanoga Na emo dodofelalu, amola ea dialuma hinaboga doga: le dagoi.
Ja naiseen kääntyen hän sanoi Simonille: "Näetkö tämän naisen? Minä tulin sinun taloosi; et sinä antanut vettä minun jaloilleni, mutta tämä kasteli kyynelillään minun jalkani ja kuivasi ne hiuksillaan.
45 Di da Nama hame nonogoi. Be Na misini, mae yolelewane e da Na emo nonogonana.
Et sinä antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta minun jalkojani siitä asti, kuin tulin sisään.
46 Dia da Na dialuma da: iya susuligi hame sogadigi. Be e da Na emoga gabusiga: manoma sogagala: su.
Et sinä voidellut öljyllä minun päätäni, mutta tämä voiteli hajuvoiteella minun jalkani.
47 Amaiba: le, Na dima sia: sa, ‘Gode da ea wadela: i hou bagohame dialu, amo gogolema: ne olofoi dagoi. Amo dawa: beba: le, ea asigi hou da bagade baligiliwane diala. Be nowa da wadela: i hou fonobahadi fawane Gode da gogolema: ne olofosea, amo dunu ea asigi hou da fonobahadi fawane.”
Sentähden minä sanon sinulle: tämän paljot synnit ovat anteeksi annetut: hänhän näet rakasti paljon; mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän."
48 Amalalu, Yesu da amo udama amane sia: i, “Dia wadela: i hou da gogolema: ne olofoi dagoi!”
Sitten hän sanoi naiselle: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut".
49 Eno dunu Yesu amola gilisili ha: i nanebe, da amane sia: dasu, “Amo dunu da nowa dunula: ? E da wadela: i hou gogolema: ne olofosu hamobeba: le, e da nowala: ?”
Niin ateriakumppanit rupesivat ajattelemaan mielessänsä: "Kuka tämä on, joka synnitkin anteeksi antaa?"
50 Amalalu, Yesu da udama amane sia: i, “Di da dafawaneyale dawa: beba: le, Gode Ea Gaga: su lai dagoi. Olofole masa!”
Mutta hän sanoi naiselle: "Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan".
