Luge 12
1 Dunu bagohamedafa gilisili guba: le, dunu eno dunu enoma osa: le heda: mu: agoai galu, Yesu da Ea ado ba: su dunu ilima hidadea sia: i, “Fa: lisi dunu ilia ogogosu hou da yisidi agoane. Liligi huluane da ilia hou amoga wadela: sa: besa: le, dawa: ma: i.
Kun sillä välin kansaa oli kokoontunut tuhatmäärin, niin että he polkivat toisiaan, rupesi hän puhumaan opetuslapsillensa: "Ennen kaikkea kavahtakaa fariseusten hapatusta, se on: ulkokultaisuutta.
2 Be liligi dedeboi galea da hobea bu ba: mu. Dunu ilia da wamolegei hou huluane hobea dawa: mu.
Ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.
3 Dilia da gasi ganodini sia: su, hobea dunu ilia da hadigi ganodini bu nabimu. Dilia diasu ganodini sadoga sia: su, dunu ilia hobea diasu da: iyamogoa amoga heda: le, wele sia: nanumu.”
Sentähden, kaikki, mitä te pimeässä sanotte, joutuu päivänvalossa kuultavaksi, ja mitä korvaan puhutte kammioissa, se katoilta julistetaan.
4 “Na na: iyado dunu! Na dilima dafawane sia: sa! Da: i hodo fane legesu dunu ilima mae beda: ma. Da: i hodo medole legebeba: le, ilia eno wadela: i hou dilima hamomu hame dawa: mu.
Mutta minä sanon teille, ystävilleni: älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä.
5 Be afadafa fawane beda: ma! Dunu afadafa esala. E da dunu ea da: i hodo medole legele, ea a: silibu Helo sogega galadigimu dawa: Dafawane! Amo dunuma beda: ma! (Geenna g1067)
Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää. (Geenna g1067)
6 Dunu ilia da diogonabo biyale gala amo doea aduna amoga bidi lasa. Be Gode da diogonabo afadafa huluane hame gogolesa.
Eikö viittä varpusta myydä kahteen ropoon? Eikä Jumala ole yhtäkään niistä unhottanut.
7 Be, dilia! Dilia dialuma hinabo huluanedafa afae afae Gode da idisa. Amaiba: le mae beda: ma! Dilia lasu defei da diogonabo bagohame ilia lasu defei baligisa.”
Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.
8 “Na da dilima sia: sa. Nowa dunu da eno dunu nabima: ne, ‘Na da Gelesu dunu,’ sia: sea, amo dunu Na, Dunu Egefe, Na da Gode Ea a: igele dunu nabima: ne, amo dunu da Na fi dunu sia: mu.
Mutta minä sanon teille: jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelien edessä.
9 Be nowa dunu e da eno dunu nabima: ne, ‘Na da Yesu higasa,’ sia: sea, Na da Gode Ea a: igele dunu nabima: ne, amo dunu da Na fi dunu hame sia: mu.
Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edessä.
10 Nowa da Dunu Egefema lasogole sia: sea, Gode da ea hou gogolema: ne olofomu dawa: Be nowa da Gode Ea A: silibu Hadigidafa Ema lasogole sia: sea, e da gogolema: ne olofosu hamedafa ba: mu.
Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi; mutta sille, joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei anteeksi anneta.
11 Ilia da dili sinagoge diasu ganodini fofada: sea amola ouligisu hina dunuma ilima fofada: musa: hiouginana ahoasea, dilia da sia: bu adole imunu dawa: beba: le, mae da: i dioma.
Mutta kun he vievät teitä synagoogain ja hallitusten ja esivaltojen eteen, älkää huolehtiko siitä, miten tai mitä vastaisitte puolestanne tahi mitä sanoisitte;
12 Bai amo esoga, Gode Ea A: silibu Hadigidafa da dilia bu adole iasu dilima olelemu.”
sillä Pyhä Henki opettaa teille sillä hetkellä, mitä teidän on sanottava."
13 Dunu gilisisu amo ganodini, dunu afae da Yesuma amane sia: i, “Olelesu! Na olama sia: ma. E da ania ada ea muni amola liligi mogili, la: idi nama ima: ne ema sia: ma.”
Niin muuan mies kansanjoukosta sanoi hänelle: "Opettaja, sano minun veljelleni, että hän jakaisi kanssani perinnön".
14 Be Yesu E bu adole i, “Na da di amola dia ola alima osobo bagade liligi hahamomusa: fofada: su dunu hame ilegei.”
Mutta hän vastasi hänelle: "Ihminen, kuka on minut asettanut teille tuomariksi tai jakomieheksi?"
15 Amalalu, E da dunu huluane ilima amane sia: i, “Dawa: ma! Uasu hou da dilia hou wadela: sa: besa: le dawa: ma! Dunu da liligi bagadedafa gaguiba: le, amo da ea esalusu bai hame gala.”
Ja hän sanoi heille: "Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi".
16 Amalalu, Yesu E da fedege sia: ilima olelei, “Bagade gagui dunu afadafa ea ifabi da ha: i manu noga: le legesu.
Ja hän puhui heille vertauksen sanoen: "Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin.
17 Amalalu, e da ea asigi dawa: su ganodini agoane dawa: i, ‘Na da adi hamoma: bela: ? Na liligi legesu diasu da nabaiba: le, na ha: i manu salimu da hamedei galebe.’
Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?'
18 Amalalu, ea asigi dawa: su ganodini e da bu dawa: i, ‘Defea! Na liligi legesu diasu huluane na da mugululi, diasu eno bagadedafa bu gaguli, na liligi amola gagoma huluane amo ganodini salimu.
Ja hän sanoi: 'Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni;
19 Amasea, na asigi dawa: su ganodini na da agoane sia: mu, ‘Defea! Di da liligi bagadewane ode bagohamega manusa: defelewane legei diala. Hawa: mae hamone, ha: i nawane, adini nawane, hahawane esaloma,’ amo na da sia: mu,’
ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse'.
20 Be Gode da ema amane sia: i, ‘Gagaoui dunu di! Wali gasia dia a: silibu Na da lamu. Amasea, dia liligi dina: fidimusa: gilisi, nowa lama: bela: ?’”
Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?'
21 Yesu da sia: dagomusa: amane sia: i, “Nowa dunu da liligi bagade gagusia, be Gode Ea hou hame lalegagusia, da amo gagaoui dunu agoane ba: mu.”
Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä."
22 Amalalu, Yesu da Ea ado ba: su dunu ilima amane sia: i, “Amaiba: le, Na da dilima sia: sa. Dilia ha: i manusa: , da: i dioiwane mae dawa: ma. Dilia abula salimusa: , bagadewane mae dawa: ma.
Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte.
23 Dunu ea esalusu da ha: i nasu baligi dagoi, amola da: i hodo da abula baligi dagoi.
Sillä henki on enemmän kuin ruoka, ja ruumis enemmän kuin vaatteet.
24 Muagado sio fi ba: ma. Ha: i manu ilia mae bugili da, udigili faisa. Ilia da ha: i manu legesu diasu hame gagusa. Be Gode da ilima ha: i manu iaha! Be dilia esalusu labe defei da ilia labe defei bagadewane baligisa.
Katselkaa kaarneita: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, eikä niillä ole säilytyshuonetta eikä aittaa; ja Jumala ruokkii ne. Kuinka paljoa suurempiarvoiset te olette kuin linnut!
25 Dilia da: i dioiwane dawa: beba: le, dilia esalusu eso da eso afaewane sedagima: bela: ? Hame mabu!
Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?
26 Amaiba: le, amo hou fonobahadi dilia hamomu hame dawa: beba: le, abuliba: le eno liligi hamomusa: gini dilia da: i dioiwane dawa: ma: bela: ?
Jos siis ette voi sitäkään, mikä vähintä on, mitä te murehditte muusta?
27 Sogea ilia heda: su hou ba: ma. Hawa: hamosu amola amunasu hou ilia hame dawa: Be ilia ba: su da Soloumane ea hadigi abula ba: su baligisa.
Katselkaa kukkia, kuinka ne kasvavat: eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.
28 Sogea gisi da wali diala be ayawane gobele nasu laluga gobesi dagoi ba: mu. Amaiba: le, Gode da amo gisi abula ida: iwane amoga idiniginisiba: le, Ea dilima imunu hou da amo hou bagadewane baligimu. Dilia dafawaneyale dawa: su hou da fonobahadi!
Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, kuinka paljoa ennemmin teidät, te vähäuskoiset!
29 Amaiba: le, dilia ha: i manu logo amola dilia hano manu logo da: i dioiwane mae dawa: ma!
Älkää siis tekään etsikö, mitä söisitte ja mitä joisitte, älkääkä korkeita tavoitelko.
30 (Bai Gode Ea hou hame lalegagui fifi asi gala dunu amo liligima bagadewane dawa: lala.) Dilia Ada Gode da dilia wali esaloma: ne liligi lamu huluane dawa:
Sillä näitä kaikkia maailman pakanakansat tavoittelevat; mutta teidän Isänne kyllä tietää teidän näitä tarvitsevan.
31 Be dilia Gode Ea Hinadafa Hou hidadea hogoi helema. Fa: no E da musa: sia: i liligi dilima imunu.
Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa.
32 Sibi fi fonobahadi! Dilia mae beda: ma! Gode da Ea Hinadafa Hou, dilima imunusa: bagadewane hanai gala.
Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.
33 Dilia liligi huluane bidi lale, muni lai hame gagui dunuma ima. Muni salasu, mae heane dialumu liligi lama. Gobolo liligi ida: iwane Hebene diasu ganodini hame ebelemuba: le, amo liligi lama. Agoai liligi, wamolasu dunu da hame wamolamu amola aowaba da hame wadela: lesimu.
Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele.
34 Bai adi sogebiga dilia dogolegei liligi da momagei dialea, amogawi dilia asigi dawa: su da dialumu.
Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne.
35 Dilia abula salawane, gamali wa: le momagele ha: esaloma!
Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa;
36 Hawa: hamosu dunu, ilia hina da uda lasu lolo Nasu amoga asili, e da bu misunu dawa: beba: le, ouesalumu. Dilia amo dunu ilia hou agoane hamoma. E da bu misini, logoga lulufigisia, ilia da logo hedolowane doasimu.
ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle.
37 Ilia hina da bu doaga: sea, e da ea hawa: hamosu dunu mae golale, momagele, ouesalebe ba: mu. Na dilima sia: sa. Ilia hina da ea abula idiniginisili, ilima fili, ha: i manusa: sia: beba: le, hi fawane da ha: i manu ilima imunu.
Autuaat ne palvelijat, jotka heidän herransa tullessaan tapaa valvomasta! Totisesti minä sanon teille: hän vyöttäytyy ja asettaa heidät aterioimaan ja menee ja palvelee heitä.
38 E da gasimogoa o fa: no agoane doaga: sea, amola ilia mae golale momagele, ha: esalebe ba: sea, ilia da hahawane bagade ba: mu.
Ja jos hän tulee toisella yövartiolla tai kolmannella ja havaitsee heidän näin tekevän, niin autuaat ovat ne palvelijat.
39 Be dawa: ma! Diasu hina da wamolasu ea misunu eso hidadea dawa: i ganiaba, e da wamolasu ea diasuga mae misa: ne ea logo ga: la: loba.
Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän ei sallisi taloonsa murtauduttavan.
40 Dilia mae golale momagele esaloma! Dilia hame dawa: i eso amoga Dunu Egefe da doaga: muba: le, mae golale esaloma.”
Niin olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee."
41 Bida e amane sia: i, “Di da amo fedege sia: niniamusu dawa: ma: ne olelebela: ? Ma dunu huluane dawa: ma: ne olelebela: ?”
Niin Pietari sanoi: "Herra, meistäkö sinä sanot tämän vertauksen vai myös kaikista muista?"
42 Hina Yesu E bu adole i, “Moloidafa amola bagade dawa: su hawa: hamosu dunu da nowala: ? Diasu hina dunu da agoaiwane bagade dawa: su amola nabasu dunu ema ouligisu hawa: hamosu iaha. Amasea, amo dunu da ea hina ea sia: nababeba: le, e da eno hawa: hamosu dunu ilima ilia ha: i manu defelewane iaha.
Ja Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa?
43 Ea hina da bu masea, e da amo hawa: ida: iwane hamonanebe ba: beba: le, hahawane bagade ba: mu.
Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!
44 Na da dilima sia: sa. Ema hahawaneba: le, ea hina da ema ea liligi amola soge huluane amoma ouligisu hou imunu.
Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.
45 Be amo hawa: hamosu dunu da ea asigi dawa: su ganodini ea hina da hedolo hame misunu dawa: beba: le, e da hawa: hamosu dunu amola uda bagadewane fasea, amola e da ha: i bagade nasea amola waini hano bagade nasea, feloasa,
Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: 'Herrani tulo viivästyy', ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä,
46 amo dunu ea hina da ea hame dawa: i eso amoga hedolowane doaga: mu. Amasea, hina dunu da amo wadela: i ouligisu dunu amo gegesu gobiheiga hedofale, fofonobone salimu. E da hame nabasu dunu ilia se dabe iasu amo defele lamu.
niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille.
47 Amasea, amo hawa: hamosu dunu da ea hina ea hanai dawa: be amo hame hamosu, e da fegasuga bagadewane fananebe ba: mu.
Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.
48 Be eno hawa: hamosu dunu, e da hame dawa: beba: le hame nabasu hou hamosea, e da fegasuga se dabe iasu fonobahadi fawane lamu. Nowa dunu da Godema bagadewane lai galea, Gode da ema bagadewane lamu. Gode da nowa dunu ema baligili bagadewane ia dagoiba: le, E da ema baligiliwane lamu.
Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.
49 Na da osobo bagadega lalu galagudumusa: misi. Be Na da osobo bagade wahadafa lalu agoane ulagisi ganea: ba.
Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt!
50 Na da ba: bodaise hou lalu agoane hamomu galebe, be amo hou da hame dagoiba: le, Na da se naba.
Mutta minä olen kasteella kastettava, ja kuinka minä olenkaan ahdistettu, kunnes se on täytetty!
51 Na da osobo bagadega olofosu hou olelemusa: misibayale dilia dawa: bela: ? Hame mabu! Olofosu hame be afafasa hou na da olelela misi.
Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta.
52 Wahawinini, sosogo fi ganodini, dunu biyale ilia da ha lamu. Nasubu na: iyado udiana ilia da eno nasubu na: iyado aduna elama gegemu. Amola aduna da eno udiana ilima gegemu.
Sillä tästedes riitautuu viisi samassa talossa keskenään, kolme joutuu riitaan kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan,
53 Eda da egefema gegene, egefe da edama bu gegemu. Eme da idiwima gegene, idiwi da emema bu gegemu. Awa da ea awama gegene, amola ea awa da ema bu dabe gegemu.”
isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtänsä vastaan ja tytär äitiänsä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiansa vastaan."
54 E da dunu huluanema eno sia: olelei agoane, “Dilia da guma: goe mu mobi heda: lebe ba: sea, dilia da hedolo, ‘Gibu sa: imu galebe,’ sia: sa. Amasea, gibu da sa: imu.
Ja hän sanoi myöskin kansalle: "Kun näette pilven nousevan lännestä, sanotte kohta: 'Tulee sade'; ja niin tuleekin.
55 Dilia da gagoe (south) amodili fo manebe ba: sea, dilia da ‘Eso bagade da gia: mu!’ sia: sa. Amasea, eso da gia: sa.
Ja kun näette etelätuulen puhaltavan, sanotte: 'Tulee helle'; ja niin tuleekin.
56 Dilia ogogosu dunu! Osobo dawa: digima: ne olelesu amola mu dawa: digima: ne olelesu amo ba: beba: le, dilia fa: no misunu liligi bagade dawa: Amaiba: le, abuliba: le wali eso ea hou dili hame dawa: bela: ?”
Te ulkokullatut, maan ja taivaan muodon te osaatte arvioida; mutta kuinka ette arvioitse tätä aikaa?
57 “Dilia da abuliba: le hou ida: iwane amola wadela: i hou amo afafamusa: hame dawa: bela: ?
Miksi ette jo itsestänne päätä, mikä oikeata on?
58 Dilima ha lai dunu da dilima fofada: musa: dawa: sea, defea, alia logoga ahoasea, fofada: su dunuma mae doaga: le, amo liligi hedolowane hahamoma. Agoane hame hamosea, e da fofada: su dunu ema dili gasawane hiougili, fofada: lalu, dadi gagui dunuma imunu. Amasea, dilia da se iasu diasu ganodini sali dagoi ba: mu.
Kun kuljet riitapuolesi kanssa hallitusmiehen eteen, niin tee matkalla voitavasi päästäksesi hänestä sovussa eroon, ettei hän raastaisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei oikeudenpalvelija heittäisi sinua vankeuteen.
59 Amo ganodini di ouesalu, dia dabe huluane ia dagoiba: le fawane, se iasu diasu logo bu doasibi ba: mu.”
Minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennenkuin maksat viimeisenkin rovon."
