Job 20

1 Çophar de Naama prit la parole et dit:

Silloin Zophar Naemasta vastasi ja sanoi:

2 Eh bien! Mes réflexions m’incitent à répliquer et aussi les impressions que je ressens.

Minun ajatakseni vaativat siis minua vastaamaan, ja en minä taida itsiäni pidättää.

3 Quand j’entends des reproches qui sont un affront pour moi, ma raison me dicte une réponse.

Minä tahdon kuulla, jos joku minua nuhtelee ja laittaa; sillä minun ymmärrykseni benki vastaa minun puolestani.

4 Connais-tu ce fait qui a existé de tout temps, depuis que l’homme est placé sur la terre:

Etkös tiedä sen aina niin käyneen siitä ajasta kuin ibminen on pantu maan päälle,

5 que le triomphe des méchants est éphémère et que la joie du pervers ne dure qu’un instant?

Että jumalattomien kerskaus ei ulotu kauvas; ulkokullattuin ilo on silmänräpäykseksi.

6 Dût sa stature monter jusqu’au ciel et sa tête atteindre les nuages,

Jos hänen korkeutensa ulottuis taivaasen, ja hänen päänsä sattuis pilviin;

7 aussi sûrement que ses excréments, il périra sans retour: ceux qui le voyaient diront: "Où est-il?"

Niin pitää hänen viimein katooman niinkuin loka, niin että ne jotka hänen ovat näneet, sanovat: kussa hän on?

8 Comme un songe, il s’envole, et l’on perd ses traces; il s’évanouit comme une vision nocturne.

Niinkuin uni katoo, niin ei pidä häntä löydettämän, ja niinkuin yönäkö pitää hänen raukeaman.

9 L’Œil qui l’a contemplé ne le découvre plus; sa demeure n’a plus de regard pour lui.

Se silmä, joka hänen nähnyt on, ei pidä häntä enää näkemän, ja hänen paikkansa ei pidä häntä enää näkemän.

10 Ses fils devront solliciter la pitié des pauvres, et ses propres mains restituer la fortune acquise.

Hänen lapsensa pitää kerjääjiä palveleman, ja hänen kätensä pitää jälleen hänelle antaman, mitä hän ryövännyt on.

11 Ses membres, tout pleins encore de vigueur juvénile, se verront couchés dans la poussière.

Hänen luunsa pitää maksaman hänen salaiset syntinsä, ja pitää makaaman maassa hänen kanssansa.

12 S’Il arrive que la perversité soit douce à sa bouche, qu’il la fasse glisser sous sa langue;

Ehkä vielä pahuus maistais makiasti hänen suussansa, kuitenkin pitää hänen sen kätkemän kielensä päälle.

13 qu’il la ménage longtemps, ne cessant de la savourer, et la retienne encore au fond de son palais,

Hän säästää, ja ei hylkää sitä, vaan pitää sen suussansa.

14 alors son aliment se transforme dans ses entrailles et devient dans son sein l’amer venin de l’aspic.

Hänen ruokansa pitää muuttuman hänen vatsassansa, kärmeen sapeksi hänen sisälmyksissänsä.

15 Il a dévoré une fortune et il faut qu’il la rejette: Dieu l’expulsera de ses intestins.

Sen tavaran jonka hän niellyt on, pitää hänen ylös oksentaman; ja Jumala ajaa ne ulos hänen vatsastansa.

16 C’Est du poison d’aspic qu’il suçait: il périra par la langue de la vipère.

Hänen pitää imemän kärmeen myrkkyä, ja kyykärmeen kieli on hänen tappava.

17 Qu’il n’espère point se délecter aux flots des ruisseaux de miel, des torrents de lait!

Ei hänen pidä näkemän ojia ja virtoja, joista hunaja ja voi vuotavat.

18 Il faut qu’il rende le fruit de son labeur, avant de le consommer; il en sera de même des biens qu’il s’est acquis par ses échanges: il n’en tirera aucun plaisir.

Hän tekee työtä, ja ei saa nautita, ja hänen kalunsa pitää toisen saaman, niin ettei hänellä pidä niistä iloa oleman.

19 C’Est qu’il a écrasé les faibles et les a abandonnés à eux-mêmes; il a ruiné des maisons par la rapine et ne les a point rebâties.

Sillä hän on polkenut ja hyljännyt köyhän, hän on repinyt itsellensä huoneita, joita ei hän ole rakentanut.

20 C’Est qu’il n’a pas connu la paix intérieure: il ne sauvera rien de ses plus chers trésors.

Sillä hänen vatsansa ei ole taitanut täyteen tulla, ja hänen kalliit kalunsa ei taida häntä pelastaa.

21 Rien n’échappait à ses appétits; aussi son bien-être n’aura-t-il aucune durée.

Hänen ruastansa ei pidä mitään jäämän; sentähden ei pidä hänen hyvät päivänsä pysyväiset oleman.

22 Alors qu’il regorge de biens, il est dans la gêne; la main de tout misérable s’abattra sur lui.

Ehkä hänellä olis yltäkyllä, niin pitää hänellä kuitenkin ahdistus oleman: kaikki käden vaiva pitää hänen päällensä tuleman.

23 Dieu se dispose à lui bourrer le ventre en lâchant contre lui son ardente colère, en la faisant pleuvoir sur lui en guise de nourriture.

Hänen vatsansa pitää vihdoin täyteen tuleman, ja hänen pitää lähettämän vihansa hirmuisuuden hänen päällensä: hän antaa sataa sotansa hänen päällensä.

24 II voudra fuir les armes de fer: il sera transpercé par un arc d’airain.

Hänen pitää pakeneman rautaisia sota-aseita, ja vaskijoutsen pitää hänen lävitsensä käymän.

25 La flèche qui l’atteint, il la retire de son corps; elle sort étincelante du foie qu’elle a percé; l’épouvante le saisit.

Avoin miekka pitää käymän hänen lävitsensä, ja miekan välkkynä, joka hänelle pitää karvas oleman, pitää pelvolla hänen päällensä tuleman.

26 Tous les noirs désastres menacent les trésors qu’il a amassés; un feu que personne n’a attisé le consume et dévore tout ce qui est resté dans sa demeure.

Koko pimeys on hänelle kätketty tavaraksi; tuli pitää hänen kuluttaman, joka ei puhallettu ole, ja sille, joka jää hänen majaansa, pitää pahoin käymän.

27 Les cieux dénoncent son crime et la terre se soulève contre lui.

Taivaan pitää ilmoittaman hänen pahuutensa, ja maan pitää asettaman itsensä häntä vastaan.

28 Les biens de sa maison s’en vont; tout s’écroule au jour de la colère divine.

Hänen huoneensa hedelmä pitää vietämän pois, ja hajoitettaman hänen vihansa päivänä.

29 Telle est la part que Dieu réserve à l’homme pervers; tel est l’héritage qui lui est destiné par la parole du Tout-Puissant.

Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, ja hänen puheensa perintö Jumalalta.