Jobin 20

1 Naemalainen Soofar lausui ja sanoi:

Alors Sophar de Naama prit la parole et dit:

2 "Tuohon minun ajatukseni tuovat vastauksen, moisesta minun mieleni kuohuu.

C'est pourquoi mes pensées me suggèrent une réponse, et, à cause de mon agitation, j'ai hâte de la donner.

3 Häpäisevää nuhdetta täytyy minun kuulla, mutta minun ymmärrykseni henki antaa minulle vastauksen.

J'ai entendu des reproches qui m'outragent; dans mon intelligence, mon esprit trouvera la réplique.

4 Tuoko on sinulla tietoa ikiajoista asti, siitä saakka, kun ihminen maan päälle pantiin?

Sais-tu bien que, de tout temps, depuis que l'homme a été placé sur la terre,

5 Ei, vaan jumalattomain riemu loppuu lyhyeen, ja riettaan ilo on vain silmänräpäys.

le triomphe des méchants a été court, et la joie de l'impie d'un moment?

6 Vaikka hänen kopeutensa kohoaa taivaaseen ja hänen päänsä ulottuu pilviin asti,

Quand il porterait son orgueil jusqu'au ciel, et que sa tête toucherait aux nues,

7 katoaa hän kuitenkin ainiaaksi oman likansa lailla; jotka näkivät hänet, kysyivät: Missä hän on?

comme son ordure, il périt pour toujours; ceux qui le voyaient disent: « Où est-il? »

8 Niinkuin uni hän lentää pois, eikä häntä enää löydetä, ja hän häipyy kuin öinen näky.

Il s'envole comme un songe, et on ne le trouve plus; il s'efface comme une vision de la nuit.

9 Silmä, joka häntä katseli, ei katsele häntä enää, eikä hänen paikkansa häntä enää näe.

L'œil qui le voyait ne le découvre plus; sa demeure ne l'apercevra plus.

10 Hänen poikiensa täytyy hyvittää köyhät, hänen kättensä on annettava pois hänen omaisuutensa.

Ses enfants imploreront les pauvres, de ses propres mains il restituera ses rapines.

11 Nuoruuden voimaa olivat täynnä hänen luunsa, mutta sen täytyi mennä maata multaan hänen kanssansa.

Ses os étaient pleins de ses iniquités cachées; elles dormiront avec lui dans la poussière.

12 Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan, niin että hän kätkee sen kielensä alle,

Parce que le mal a été doux à sa bouche, qu'il l'a caché sous sa langue,

13 säästää sitä eikä siitä luovu, vaan pidättää sitä keskellä suulakeansa,

qu'il l'a savouré sans l'abandonner, et l'a retenu au milieu de son palais:

14 niin muuttuu tämä ruoka hänen sisässään, tulee kyykäärmeiden kähyiksi hänen sisälmyksissänsä.

sa nourriture tournera en poison dans ses entrailles, elle deviendra dans son sein le venin de l'aspic.

15 Hän nieli rikkautta, ja hänen täytyy se oksentaa pois, Jumala ajaa sen ulos hänen vatsastansa.

Il a englouti des richesses, il les vomira; Dieu les retirera de son ventre.

16 Kyykäärmeiden myrkkyä hän imi, kyyn kieli hänet tappaa.

Il a sucé le venin de l'aspic, la langue de la vipère le tuera.

17 Ei hän saa ilokseen katsella puroja, ei hunaja-ja kermajokia ja-virtoja.

Il ne verra jamais couler les fleuves, les torrents de miel et de lait.

18 Hänen on annettava pois hankkimansa, eikä hän saa sitä itse niellä; ei ole hänen ilonsa hänen voittamansa rikkauden veroinen.

Il rendra ce qu'il a gagné et ne s'en gorgera pas, dans la mesure de ses profits, et il n'en jouira pas.

19 Sillä hän teki vaivaisille väkivaltaa ja heitti heidät siihen, hän ryösti itselleen talon, eikä saa siinä rakennella.

Car il a opprimé et délaissé les pauvres, il a saccagé leur maison, et ne l'a point rétablie:

20 Sillä hän ei tuntenut vatsansa ikinä tyytyvän, mutta ei pelastu hän himotulla tavarallaan.

son avidité n'a pu être rassasiée, il n'emportera pas ce qu'il a de plus cher.

21 Ei mikään säilynyt hänen ahmailultaan, sentähden hänen onnensa ei kestä.

Rien n'échappait à sa voracité; aussi son bonheur ne subsistera pas.

22 Yltäkylläisyytensä runsaudessa on hänellä hätä, häneen iskevät kaikki kurjien kourat.

Au sein de l'abondance, il tombe dans la disette; tous les coups du malheur viennent sur lui.

23 Kun hän on täyttämässä vatsaansa, lähettää Jumala hänen kimppuunsa vihansa hehkun ja antaa sen sataa hänen päällensä hänen syödessään.

Voici pour lui remplir le ventre: Dieu enverra sur lui le feu de sa colère, elle pleuvra sur lui jusqu'en ses entrailles.

24 Jos hän pakenee rautavaruksia, niin lävistää hänet vaskijousi;

S'il échappe aux armes de fer, l'arc d'airain le transperce.

25 kun hän vetää ulos selästään nuolen, käy hänen sappensa lävitse miekan salama. Kauhut valtaavat hänet,

Il arrache le trait, il sort de son corps, l'acier sort étincelant de son foie; les terreurs de la mort tombent sur lui.

26 kaikki pimeys on varattu hänen aarteilleen. Hänet kuluttaa tuli, joka palaa lietsomatta, se syö, mitä on säilynyt hänen majassansa.

Une nuit profonde engloutit ses trésors; un feu que l'homme n'a pas allumé le dévore, et consume tout ce qui restait dans sa tente.

27 Taivas paljastaa hänen pahat tekonsa, maa nousee häntä vastaan.

Les cieux révéleront son iniquité, et la terre s'élèvera contre lui.

28 Minkä hänen talonsa tuotti, menee menojaan vihan päivänä niinkuin tulvavedet.

L'abondance de sa maison sera dispersée, elle disparaîtra au jour de la colère.

29 Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, perintöosa, jonka Jumala hänelle määrää."

Telle est la part que Dieu réserve au méchant, et l'héritage que lui destine Dieu.