Jobin 20
1 Naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
Then Zophar the Naamathite made answer and said,
2 "Tuohon minun ajatukseni tuovat vastauksen, moisesta minun mieleni kuohuu.
For this cause my thoughts are troubling me and driving me on.
3 Häpäisevää nuhdetta täytyy minun kuulla, mutta minun ymmärrykseni henki antaa minulle vastauksen.
I have to give ear to arguments which put me to shame, and your answers to me are wind without wisdom.
4 Tuoko on sinulla tietoa ikiajoista asti, siitä saakka, kun ihminen maan päälle pantiin?
Have you knowledge of this from early times, when man was placed on the earth,
5 Ei, vaan jumalattomain riemu loppuu lyhyeen, ja riettaan ilo on vain silmänräpäys.
That the pride of the sinner is short, and the joy of the evil-doer but for a minute?
6 Vaikka hänen kopeutensa kohoaa taivaaseen ja hänen päänsä ulottuu pilviin asti,
Though he is lifted up to the heavens, and his head goes up to the clouds;
7 katoaa hän kuitenkin ainiaaksi oman likansa lailla; jotka näkivät hänet, kysyivät: Missä hän on?
Like the waste from his body he comes to an end for ever: those who have seen him say, Where is he?
8 Niinkuin uni hän lentää pois, eikä häntä enää löydetä, ja hän häipyy kuin öinen näky.
He is gone like a dream, and is not seen again; he goes in flight like a vision of the night.
9 Silmä, joka häntä katseli, ei katsele häntä enää, eikä hänen paikkansa häntä enää näe.
The eye which saw him sees him no longer; and his place has no more knowledge of him.
10 Hänen poikiensa täytyy hyvittää köyhät, hänen kättensä on annettava pois hänen omaisuutensa.
His children are hoping that the poor will be kind to them, and his hands give back his wealth.
11 Nuoruuden voimaa olivat täynnä hänen luunsa, mutta sen täytyi mennä maata multaan hänen kanssansa.
His bones are full of young strength, but it will go down with him into the dust.
12 Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan, niin että hän kätkee sen kielensä alle,
Though evil-doing is sweet in his mouth, and he keeps it secretly under his tongue;
13 säästää sitä eikä siitä luovu, vaan pidättää sitä keskellä suulakeansa,
Though he takes care of it, and does not let it go, but keeps it still in his mouth;
14 niin muuttuu tämä ruoka hänen sisässään, tulee kyykäärmeiden kähyiksi hänen sisälmyksissänsä.
His food becomes bitter in his stomach; the poison of snakes is inside him.
15 Hän nieli rikkautta, ja hänen täytyy se oksentaa pois, Jumala ajaa sen ulos hänen vatsastansa.
He takes down wealth as food, and sends it up again; it is forced out of his stomach by God.
16 Kyykäärmeiden myrkkyä hän imi, kyyn kieli hänet tappaa.
He takes the poison of snakes into his mouth, the tongue of the snake is the cause of his death.
17 Ei hän saa ilokseen katsella puroja, ei hunaja-ja kermajokia ja-virtoja.
Let him not see the rivers of oil, the streams of honey and milk.
18 Hänen on annettava pois hankkimansa, eikä hän saa sitä itse niellä; ei ole hänen ilonsa hänen voittamansa rikkauden veroinen.
He is forced to give back the fruit of his work, and may not take it for food; he has no joy in the profit of his trading.
19 Sillä hän teki vaivaisille väkivaltaa ja heitti heidät siihen, hän ryösti itselleen talon, eikä saa siinä rakennella.
Because he has been cruel to the poor, turning away from them in their trouble; because he has taken a house by force which he did not put up;
20 Sillä hän ei tuntenut vatsansa ikinä tyytyvän, mutta ei pelastu hän himotulla tavarallaan.
There is no peace for him in his wealth, and no salvation for him in those things in which he took delight.
21 Ei mikään säilynyt hänen ahmailultaan, sentähden hänen onnensa ei kestä.
He had never enough for his desire; for this cause his well-being will quickly come to an end.
22 Yltäkylläisyytensä runsaudessa on hänellä hätä, häneen iskevät kaikki kurjien kourat.
Even when his wealth is great, he is full of care, for the hand of everyone who is in trouble is turned against him.
23 Kun hän on täyttämässä vatsaansa, lähettää Jumala hänen kimppuunsa vihansa hehkun ja antaa sen sataa hänen päällensä hänen syödessään.
God gives him his desire, and sends the heat of his wrath on him, making it come down on him like rain.
24 Jos hän pakenee rautavaruksia, niin lävistää hänet vaskijousi;
He may go in flight from the iron spear, but the arrow from the bow of brass will go through him;
25 kun hän vetää ulos selästään nuolen, käy hänen sappensa lävitse miekan salama. Kauhut valtaavat hänet,
He is pulling it out, and it comes out of his back; and its shining point comes out of his side; he is overcome by fears.
26 kaikki pimeys on varattu hänen aarteilleen. Hänet kuluttaa tuli, joka palaa lietsomatta, se syö, mitä on säilynyt hänen majassansa.
All his wealth is stored up for the dark: a fire not made by man sends destruction on him, and on everything in his tent.
27 Taivas paljastaa hänen pahat tekonsa, maa nousee häntä vastaan.
The heavens make clear his sin, and the earth gives witness against him.
28 Minkä hänen talonsa tuotti, menee menojaan vihan päivänä niinkuin tulvavedet.
The produce of his house is taken away into another country, like things given into the hands of others in the day of wrath.
29 Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, perintöosa, jonka Jumala hänelle määrää."
This is the reward of the evil man, and the heritage given to him by God.
