< Nehemian 8 >

1 Sitte kokoontui kaikki kansa niinkuin yksi mies sille kadulle, joka on Vesiportin edessä, ja sanoivat Esralle, kirjanoppineelle, että hän tois Moseksen lakikirjan, jonka Herra oli Israelille käskenyt.
HOAKOAKOAIA mai la ka ahakanaka a pau e like me ke kanaka hookahi ma kahi akea ma ke alo o ka puka wai; a olelo aku la lakou ia Ezera i ke kakauolelo e lawe mai i ka buke o ke kanawai o Mose, ka mea a Iehova i kauoha mai ai i ka Iseraela.
2 Ja Esra pappi toi lakikirjan kansan eteen, sekä miesten että vaimoin, ja kaikkein jotka ymmärtää ja kuulla taisivat, ensimäisenä päivänä seitsemättä kuuta.
A lawe mai la o Ezera ke kahuna i ke kanawai imua o ka ahakanaka o na kane a me na wahine a me na mea a pau i hiki ia lakou ke lohe a e manao iho, i ka la mua o ka malama ehiku.
3 Ja hän luki siitä kadulla Vesiportin edessä aamusta hamaan puolipäivään asti miesten ja vaimoin edessä, ja jokaisen joka ymmärtää taisi; ja kaiken kansan korvat olivat lakikirjaan käännetyt.
Heluhelo iho la oia iloko olaila ma ke alo o kahi akea e kupono ana i ka puka wai, mai ka wanaao a hiki i ke awakea, imua o na kane a me na wahine, a me ka poe i hiki ia lakou ke noonoo; a ma ka buke no o ke kanawai na pepeiao o ka ahakanaka a pau.
4 Ja Esra, kirjanoppinut, seisoi korkialla puuistuimella, jonka he sitä varten olivat tehneet; ja Mattitia, Sema, Anaja, Uria, Hilkia ja Maeseja seisoivat hänen vieressänsä hänen oikialla puolellansa; ja hänen vasemmalla puolellansa seisoivat Pedaja, Misael, Malkia, Hasum, Hasbaddana, Sakaria ja Mesullam.
Ku ae la o Ezera ke kakauolelo ma ka awai laau, ka mea a lakou i kukulu ai no keia hana; a ku pu ae la me ia o Matitia a me Sema a me Anaia a me Uria a me Hilekia a me Maaseia ma kona lima akau; a ma kona lima hema, o Pedaia, a me Misaela, a me Malekia, a me Hasuma a me Hasebadana, Zekaria, Mesulama.
5 Ja Esra avasi kirjan kaiken kansan edessä; sillä hän seisoi ylempänä kaikkea kansaa. Ja kuin hän sen avasi, niin seisoi kaikki kansa.
Wehe ae la o Ezera i ka buke imua o na maka o ka ahakanaka a pau; (no ka mea, maluna ae no ia o ka ahakanaka a pau; ) a i kona wehe ana, ku ae la ka ahakanaka a pau iluna:
6 Ja Esra kiitti Herraa, suurta Jumalaa, ja kaikki kansa vastasi nostetuilla käsillä: amen! ja he kumarsivat ja rukoilivat Herraa kasvoillansa maassa.
A hoomaikai aku la o Ezera ia Iehova i ke Akua nui: a pane mai la ka ahakanaka a pau, Amene, Amene, me ka hapai ana i ko lakou mau lima iluna; a kulou iho la lakou, a hoomana aku la ia Iehova ilalo no ko lakou alo ma ka honua.
7 Ja Jesua, Bani, Serebia, Jamin, Akub, Sabtai, Hodija, Maeseja, Kelita, Asaria, Josabad, Hanan, Pelaja ja Leviläiset opettivat kansan lakia ymmärtämään; ja kansa seisoi alallansa.
A o Iesua, a me Bani, a me Serebia, lamina, Akuba, Sabetai, Hodia, Maaseia, Kelita, Azaria, Iozabada, Hanana, Pelaia, a me na Levi, hoakaka aku la lakou i ka ahakanaka i ke kanawai; aia hoi ka ahakanaka ma ko lakou wahi.
8 Ja he lukivat Jumalan lakikirjan selkiästi ja niin ymmärrettävästi, että he ymmärsivät, mitä luettiin.
Heluhelu iho la lakou ma ka buke o ke kanawai o ke Akua me ka pololei, hoakaka'ku no i ke ano, a hoomoakaka hoi i ka heluhelu ana.
9 Ja Nehemia, joka on Tirsata, ja Esra pappi, kirjanoppinut, ja Leviläiset jotka kansan opettivat ymmärtämään, sanoivat kansalle: tämä päivä on pyhä Herralle teidän Jumalallenne: älkäät murehtiko ja älkäät itkekö! sillä kuin kansa kuuli lain sanat, niin he kaikki itkivät.
A o Nehemia ke kiaaina, a me Ezera ke kahuna, ke kakauolelo, a me na Levi ka poe e ao aku ana i na kanaka, olelo aku la i ka poe kanaka a pau, He la hoano no keia no Iehova ko oakou Akua; mai u, aole hoi e uwe. No ka mea, uwe iho la ka ahakanaka a pau i ko lakou lohe ana i na olelo o Ke kanawai.
10 Ja hän sanoi heille: menkäät ja syökäät lihavaa, ja juokaat makiaa, ja lähettäkäät niille myös osa, joilla ei mitään ole valmistettu; tämä päivä on pyhä meidän Herrallemme, sentähden älkäät murehtiko; sillä Herran ilo on teidän väkevyytenne.
I aku la oia ia lakou, E hele aku oukou e ai i na mea momona, e inu hoi i na mea ono, a e haawi aku i kauwahi na ka poe i makaukau ole kahi mea no lakou; no ka mea, he la hoano keia no ko kakou Haku: a mai noho a kaumaha; no ka mea, o ka olioli o Iehova oia no ko oukou pakaua.
11 Ja Leviläiset vaikittivat kaiken kansan ja sanoivat: olkaat ääneti, sillä tämä päivä on pyhä, älkäät murehtiko!
Pela i hoomalielie aku ai na Levi i ka ahakanaka a pau, i aku la, E hamau, no ka mea, he la hoano keia; mai noho a kaumaha.
12 Ja kaikki kansa meni syömään ja juomaan, ja lähettämään osia ulos, ja tekivät suuren ilon; sillä he olivat ymmärtäneet ne sanat, jotka heille olivat ilmoitetut.
A hele aku la ka ahakanaka a pau e ai, a e inu, a e haawi aku i kauwahi, a e hana i ka olioli nui, no ka mea, ua ike lakou i na olelo i haiia'ku ai ia lakou.
13 Toisena päivänä tulivat ylimmäiset isät kaikesta kansasta, papit ja Leviläiset kokoon, Esran kirjanoppineen tykö, oppimaan lain sanoja.
Ai ka lua o ka la houluuluia mai la ka poe koikoi o na makua o ka ahakanaka a pau, o na kahuna a me na Levi io Ezera la i ke kakauolelo, e ike i na olelo o ke kanawai.
14 Ja he löysivät laissa kirjoitetun, että Herra oli käskenyt Moseksen kautta Israelin lasten asua lehtimajoissa seitsemännen kuun juhlalla.
A loaa ia lakou ka mea i kakauia'i ma ke kanawai, ka mea a Iehova i hauoha mai ai ma o Mose la, i noho ka Iseraela iloko o na kauhalelewa i ka ahaaina o ka hiku o ka malama:
15 Ja he antoivat sen julkisesti ilmoittaa ja kuuluttaa kaikissa kaupungeissansa ja Jerusalemissa, ja sanoa: menkäät ulos vuorelle ja tuokaat öljypuun oksia, balsamipuun oksia, myrrhamipuun oksia, palmupuun oksia ja paksuista puista oksia, tehdäksenne majoja, niinkuin kirjoitettu on.
A i kala aku ai lakou a hai aku ma na kulanakauhale a pau o lakou, a ma Ierusalema, me ka i ana'ku, Ou haele aku i ka mauna, a e lawe mai i na lala oliva, a me na lala o ka oliva ulu wale, a me na lala hadasa, a me na lala loulu, a me na lala o ka laau ulu nui, e hana i na hale malumalu e like me ka mea i kakauia'i.
16 Ja kansa menivät ulos ja toivat, ja tekivät itsellensä lehtimajoja, jokainen kattonsa päälle ja kartanoihinsa, ja Jumalan huoneen kartanoihin, ja Vesiportin kadulle, ja Ephraimin portin kadulle.
A haele aku la ka ahakanaka, a lawe mai la, a hana iho la no lakou i na hale malumalu, kela kanaka keia kanaka maluna iho o kona hale, a ma ko lakou mau kahua, a ma na kahua o ka hale o ke Akua, a ma kahi akea o ka puka wai, a ma kahi akea o ka puka o Eperaima.
17 Ja kaikki kansa, joka palannut oli vankeudesta, teki lehtimajoja ja asui niissä; sillä ei Israelin lapset niin olleet tehneet hamasta Josuan Nunin pojan ajasta niin siihen päivään asti. Ja siinä oli sangen suuri ilo.
A o ka ahakanaka a pau i hoi mai la mai ka lawe pio ana mai, hana iho la lakou i na hale malumalu, a noho no hoi iloko o na hale malumalu; no ka mea, aole i hana ka Iseraela pela mai na la mai o Iosua ke keiki a Nuna a hiki mai i neia la. A nui loa iho la ka hanoli ana.
18 Ja luettiin joka päivä Jumalan lakikirjaa, ensimmäisestä päivästä niin viimeiseen. Ja he pitivät juhlaa seitsemän päivää ja kahdeksantena päivänä päätöksen, tavan jälkeen.
A heluhelu iho la oia ma ka buke o ke kanawai o ke Akua i kela la i keia la, mai ka la mua mai a hiki i ka la hope. Hana iho la lakou i ka ahaaina i na la ehiku, a i ka walu o ka la he halawai, e like me ka mea i kauohaia'i.

< Nehemian 8 >