Markuksen 6
1 Ja hän läksi sieltä ja meni isänsä maalle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
HAALELE iho la ia i kela wahi, a hele i kona aina iho; a hahai aku la kana poe haumana ia ia.
2 Ja kuin sabbati tuli, rupesi hän synagogassa opettamaan; ja monta, jotka kuulivat, hämmästyivät, sanoen: kusta tällä nämät ovat? ja mikä viisaus hänelle annettu on, että myös senkaltaiset väkevät työt hänen kättensä kautta tapahtuvat?
A hiki i ka la Sabati, hoomaka ia e ao mai iloko o ka halehalawai; a nui loa ka poe i lohe, a kahaha ka naau, i ae la, Nohea la ia mau mea a ia nei? Heaha hoi keia akamai i haawiia'e nana, a me keia hana mana i hanaia'i e kona mau lima?
3 Eikö tämä ole se seppä, Marian poika, Jakobin ja Joseen ja Juudaan ja Simonin veli? eikö myös hänen sisarensa ole tässä meidän kanssamme? ja he pahenivat hänessä.
Aole anei keia o ke kamana, o ke keiki a Maria, ka hoahanau o Iakobo, a me Iose, a me Iuda, a me Simona? Aole anei kona mau kaikuwahine maanei me kakou? Kuia iho la lakou ia ia.
4 Mutta Jesus sanoi heille: ei propheta muualla ole katsottu ylön kuin isänsä maalla ja lankoinsa seassa ja kotonansa.
I mai la Iesu ia lakou, Aohe kaula i mahalo ole ia ma kahi e, aia ma kona aina iho no, a i kona hanauna, a i kona hale.
5 Ja ei hän voinut siellä yhtään väkevää työtä tehdä, vaan ainoastaan pani kätensä harvain sairasten päälle ja paransi heitä;
Aole ia i hiki ke hana i na hana mana ilaila, he mau mea mai wale no nae kana i hoola'i, i ke kau ana o kona mau lima iluna iho o lakou.
6 Ja ihmetteli heidän epäuskoansa. Ja hän vaelsi ympäri kyliä, opettain ympäristöllä,
A kahaha iho la ia no ko lakou hoomaloka ana: hele ae la ia i na kauhale, e ao ana ia lakou.
7 Ja kutsui ne kaksitoistakymmentä, ja rupesi niitä kaksin ja kaksin lähettämään, ja antoi heille voiman saastaisia henkiä vastaan.
Alaila houluulu mai la ia i ka poe umikumaraalua, a hoomaka e hoouna papalua ae la ia lakou, a haawi mai la i ka mana na lakou maluna iho o na uhane ino.
8 Ja kielsi heitä mitään ottamasta tielle, mutta ainoasti sauvan, ei evässäkkiä, ei leipää, ei rahaa kukkaroon;
Papa mai la oia ia lakou, mai lawe oukou i kekahi mea no ka hele ana, i kookoo wale no, aohe puolo, aohe berena, aohe kala iloko o ka hipuu.
9 Mutta olemaan kengässä, ja ettei he pukisi kahta hametta yllensä.
E hawele i na kamaa, aole hoi e papalua ke kapa komo.
10 Ja hän sanoi heille: kussa ikänä te huoneeseen menette sisälle, niin olkaat siinä, niinkauvan kuin te sieltä menette pois.
I mai la oia ia lakou, A i na wahi a pau loa a oukou e komo ai iloko o ka hale, e noho iho oukou malaila, a hiki i ka wa e haalele ai oukou ia wahi.
11 Ja jotka ei teitä vastaan ota, eikä kuule teitä, niin menkäät pois sieltä ja pyyhkikäät tomu, joka teidän jalkainne alla on, heille todistukseksi. Totisesti sanon minä teille: Sodomalle ja Gomorralle on tuomiopäivänä huokiampi kuin sille kaupungille.
A o ka mea hookipa ole mai ia oukou, aole hoi e hoolohe mai i ka oukou, a i ko oukou hele ana aku, e lulu i ka lepo malalo o ko oukou mau wawae, i mea hoike no lakou. Oiaio ke olelo aku nei au ia oukou, i ka la hoopai, e aho no ka make ana o ko Sodoma a me Gomora, i ko ia kulanakauhale.
12 Ja he läksivät ulos ja saarnasivat, että he parannuksen tekisivät,
Hele ae la lakou iwaho, ao aku la i kanaka, e mihi lakou.
13 Ja ajoivat ulos monta perkelettä, ja voitelivat öljyllä monta sairasta, ja paransivat.
Mahiki aku la lakou i na daimonio he nui, a hamo ae lakou me ka aila i kanaka mai he nui loa, a hoola ae la ia lakou.
14 Ja kuningas Herodes sai sen kuulla (sillä hänen nimensä oli jo julistettu), ja sanoi: Johannes, joka kastoi, on noussut kuolleista, ja sentähden voimat vaikuttavat hänessä.
A lohe ae la o Herode, ke alii, (no ka mea, ua kaulana aku ko Iesu mea, ) i ae la ia, Ua ala hou mai nei o Ioano Bapetite, maiwaena mai o ka poe make, no ia mea, ua hoikeia na hana mana, ma o na la.
15 Muut sanoivat: se on Elias: mutta toiset sanoivat: se on propheta, taikka niinkuin joku prophetaista.
Olelo ae la kekahi poe, O Elia keia: a olelo ae la kekahi poe, He kaula ia, a he mea like me kekahi o ka poe kaula.
16 Mutta kuin Herodes se kuuli, sanoi hän: se on Johannes, jonka kaulan minä annoin leikata, hän on kuolleista noussut.
Lohe ae la o Herode, i ae la ia, o Ioane keia, nona ke poo a'u i oki ai; na ola hou mai ia, maiwaena mai o ka poe make.
17 Sillä Herodes oli lähettänyt Johannesta ottamaan kiinni, ja pani hänen torniin, Herodiaksen, veljensä Philippuksen emännän tähden, jonka hän oli nainut.
No ka mea, ua hoouna aku o Herode, a hopu ia Ioane, a hoopau ia ia iloko o ka halepaahao, no Herodia, no ka wahine a Pilipo, a kona kaikaina; no ka mea, ua mare o Herode me ia.
18 Sillä Johannes oli Herodekselle sanonut: ei sinulle ole luvallista pitää veljes emäntää.
A ua olelo aku o Ioano ia ia, Aole pono kou lawe ana i ka wahine a Kou kaikaina.
19 Ja Herodias väijyi häntä, ja tahtoi häntä tappaa; mutta ei hän saanut.
No ia mea i nkiuki ai o Herodia ia ia, manao iho la no hoi e pepehi ia ia, aole nae i hiki;
20 Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, että hän tiesi hänen hurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja otti vaarin hänestä, ja kuuli häntä monessa asiassa, ja kuulteli häntä mielellänsä.
No ka mea, na makau o Herode ia Ioane ua ike ia, ho kanaka pono oia, a me ka hemolele, a malama no o Herode ia ia, a hoolohe no i kana, a nui na mea ana i haua'i me ka hoolohe oluolu ia ia.
21 Ja kuin sovelias päivä tuli, että Herodes syntymäpäivänänsä teki ehtoollisen ylimmäisillensä ja päämiehille ja esimiehille Galileassa,
A hiki mai ka la maopopo a Herode i hoomakaukau ai i ahaaina hanau no kana mau alii, a me na lunatausani, a no na mea koikoi o Galilaia;
22 Ja Herodiaksen tytär tuli sisälle ja hyppäsi, ja se kelpasi Herodekselle ja ynnä atrioitseville, sanoi kuningas piialle: ano minulta mitäs tahdot, ja minä annan sinulle.
Alaila, komo ae la ke kaikamahine a Herodia, a haa iho la ia, a olioli o Herode ia ia, a me ka poe e noho pu ana me ia; alaila, olelo mai la ke alii i na kaikamahine la, E noi mai oe ia'u i kau mea e makemake ai, a e haawi aku no wau ia oe.
23 Ja hän vannoi hänelle: mitä ikänä sinä minulta anot, niin minä annan sinulle, puoleen minun valtakuntaani asti.
Hoohiki aku la oia ia ia, O ka mea au e noi mai ai ia'u, na'u ia e haawi aku ia oe, a hiki i ka hapalua o ke aupuni o'u.
24 Mutta se meni ulos ja sanoi äidillensä: mitä minun pitää anoman? vaan se sanoi: Johannes Kastajan päätä.
Hele aku la ia iwaho, i aku la i kona makuwahine, Heaha la uanei ka'u mea o noi aku ai? Olelo mai la ia, O ke poo o Ioane Bapetite.
25 Ja hän kohta meni sisälle kiiruusti kuninkaan tykö, anoi sanoen: minä tahdon, ettäs minulle annat juuri nyt Johannes Kastajan pään vadissa.
A hele wikiwiki ae la ia i ke alii, nonoi ae la, i ae, Makemake au e haawi koke mai oe ia'u i ke poo o Ioane Bapetite, maluna o kekahi pa.
26 Niin kuningas tuli sangen murheelliseksi; kuitenkin valan tähden ja niiden, jotka ynnä atrioitsivat, ei tahtonut häneltä kieltää.
Minamina loa iho la ke alii, aka, no kona hoohiki e ana, a no ka poe o noho pu ana me ia, i manao ole ai ia e hoole aku ia ia.
27 Ja kuningas lähetti kohta murhaajan, ja käski hänen päänsä tuoda.
Kana koke ae la ke alii i kekahi ilamuku, olelo ae la e laweia mai kona poo. Hele aku la ia, a oki ae la i kona poo iloko o ka halepaahao;
28 Niin se meni ja leikkasi hänen kaulansa tornissa, ja toi hänen päänsä vadissa, ja antoi sen piialle; ja piika antoi sen äidillensä.
A lawe mai la ia i ke poo, iluna o ke pa, a haawi mai la i ua kaikamahine la, a haawi ae la hoi ke kaikamahine i kona makuwahine.
29 Ja kuin hänen opetuslapsensa sen kuulivat, tulivat he ja ottivat hänen ruumiinsa, ja panivat sen hautaan.
Lohe iho la kana poe haumana, hele mai la lakou, a lawe aku la i ke kino, a waiho iho la iloko o ka halekupapau.
30 Ja apostolit kokoontuivat Jesuksen tykö, ja ilmoittivat hänelle kaikki sekä ne, mitkä he tekivät, ja mitä he opettivat.
Akoakoa iho la ka poe lunaolelo io Iesu la, hai aku la ia ia i na mea a pau, o na mea hoi a lakou i hana'i, a me na mea a lakou i ao aku ai.
31 Ja hän sanoi heille: tulkaat te yksinänne erinäiseen paikkaan ja levätkäät vähä; sillä monta oli, jotka tulivat ja menivät, niin ettei he syödäkään joutaneet.
I mai la oia ia lakou, E hele kaawale mai oukou, a i kahi mehameha, o oukou wale no, a e koomaha iki: no ka mea, na nui loa ka poe i hele mai, a i holo aku, no ia mea, aole o lakou wa kaawale, e ai ai i ka ai.
32 Ja he menivät korpeen haahdella erinänsä.
Holo kaawale aku la lakou ma ka moku, a i kahi mehameha.
33 Ja kansa näki heidän menevän, ja moni tunsi hänen, ja juoksivat sinne jalkaisin kaikista kaupungeista, ja he ennättivät heitä, ja he kokoontuivat hänen tykönsä.
Ike ae la na kanaka i ko lakou holo ana, a he nui no hoi na mea i hoomaopopo ia ia, holo wawae aku la lakou mai na kulanakauhale aku, a hiki mua aku la lakou a akoakoa iho la io na la.
34 Ja Jesus läksi ulos ja näki paljon kansaa, ja hän armahti heitä; sillä he olivat niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta, ja rupesi heitä opettamaan paljon.
A hele ae la Iesu iwaho, ike mai la ia i ka ahakanaka he nui loa, haehae iho la kona aloha ia lakou; no ka mea, ua like lakou me na hipa kahu ole, a hoomaka ia e ao mai ia lakou i na mea he nui.
35 Ja kuin päivä paljon kulunut oli, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä, sanoen: tämä on erämaa, ja aika on jo kulunut.
I ke kokoke ana e po ka la, hele aku la kana poe haumana io na la, i aku la, He wahi waouahele keia, a kokoke e po ka la;
36 Laske heitä, että he menisivät ympäri kyliin ja majoihin, ostamaan itsellensä leipiä; sillä ei heillä ole syötävää.
E hookuu aku oe ia lakou, e hele lakou ma kuhi mahinaai, a ma na kulanakauhale, e kuai i berena na lakou; no ka mea, aole a lakou mea e paina ai.
37 Mutta hän vastaten sanoi heille: antakaa te heille syötävää. Ja he sanoivat hänelle: pitääkö meidän menemän kahdellasadalla penningillä leipiä ostamaan, ja antamaan heidän syödä?
Olelo mai la oia ia lakou, E haawi aku oukou i ai ua lakou. I aku la lakou ia ia, E hele anei makou e kuai lilo aku i elua haneri denari, i mea e loaa mai ai ka berena e haawi aku ia lakou e ai?
38 Mutta hän sanoi heille: kuinka monta leipää teillä on? menkäät ja katsokaat. Ja kuin he katsoivat, sanoivat he: viisi, ja kaksi kalaa.
Ninau mai la oia ia lakou, Ehia na popo berena a oukou? E hele e nana. A ike lakou, hai aku la, Elima a me na ia elua.
39 Ja hän käski heidän istuttaa kaikki atrioitsemaan eri joukkoihin viheriäisen ruohon päälle.
Kena mai la oia ia lakou, E hoonoho papa i kanaka a pau ilalo ma ka weuweu.
40 Ja he istuivat joukoissa sadoin ja viisinkymmenin.
Noho papa iho la lakou, ma na pahaneri, a ma na pakanalima.
41 Ja kuin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi hän taivaaseen, kiitti ja mursi leivät, ja antoi opetuslapsillensa pantaa niiden eteen: ja ne kaksi kalaa jakoi hän kaikille.
Lalau ae la ia i na popo berena elima, a me na ia elua, alaila nana aku la ia iluna i ka lani, hoomaikai aku la, wawahi iho la i na popo berena, haawi mai la i kana mau haumana, e kau ae imua o na kanaka; a puunaue ae la ia i na ia elua na lakou a pau.
42 Ja he söivät kaikki ja ravittiin.
Ai iho la lakou a pau, a maona.
43 Ja he korjasivat kaksitoistakymmentä täysinäistä koria muruja, ja myös kaloista.
Hoiliili iho la lakou i ke koena ai, a me ko ka ia, a piha ae la na hinai he umikumamalua.
44 Ja niitä, kuin söivät, oli lähes viisituhatta miestä.
O ka poe i ai i na popo berena, elima tausani kanaka lakou.
45 Ja hän ajoi kohta opetuslapsensa astumaan haahteen ja edellä menemään meren ylitse Betsaidaan, siihenasti kuin hän päästäis kansan.
A hoolale mai Iesu i kana mau haumana, e ee lakou iluna o ka moku, e holo mua i kela kapa, i Betesaida, a hookuu aku ia i ka ahakanaka.
46 Ja kuin hän oli päästänyt heidät, meni hän vuorelle rukoilemaan.
A pau kana hoihoi ana aku ia lakou, hele aku la ia i ka mauna e pule.
47 Ja kuin ehtoo tuli, oli haaksi keskellä merta, ja hän yksinänsä maalla.
A po ae la, iwaena o ka moanawai ua moku la, a mauka no kela, oia hookahi no.
48 Ja hän näki heidän olevan hädässä soutamisessa; (sillä heillä oli vastainen). Ja liki neljäntenä yön vartiona tuli hän heidän tykönsä, käyden meren päällä, ja tahtoi mennä heidän ohitsensa.
Ike ae oia ia lakou e hooikaika ana ma ka hoe, no ka mea, ua pakui mai ka makani mamua o lakou; a hiki ae la i ka ha o ka wati o ka po, hele mai la ia io lakou la, e hele ana maluna o ka moanawai, a manao iho la ia e maalo ae, ma o ae o lakou.
49 Mutta kuin he näkivät hänen käyvän meren päällä, luulivat he olevan kyöpelin ja huusivat.
Ike ae la lakou ia ia i ka hele ana maluna iho o ka moanawai, manao iho la lakou he uhane, a hooho nui aku la;
50 (Sillä kaikki näkivät hänen ja hämmästyivät.) Ja hän puhui kohta heidän kanssansa ja sanoi heille: olkaat hyvässä turvassa, minä olen, älkäät peljätkö.
No ka mea, ike ae la lakou a pau ia ia, weliweli iho la: olelo koke ae la oia ia lakou, i ae la, E hoolana oukou; owau no keia, mai makau.
51 Ja hän astui heidän tykönsä haahteen, ja tuuli heikkeni. Ja he paljoa enemmän keskenänsä hämmästyivät ja ihmettelivät;
Pii aku la ia iluna o ka moku io lakou la, malie iho ka makani; kahaha nui loa iho la ko lakou naau, mahalo ae la.
52 Sillä ei he ymmärtäneet leivistäkään, vaan heidän sydämensä oli paatunut.
Aole lakou i hoomanao i na popo berena, no ka mea, ua paakiki ko lakou naau.
53 Ja kuin he olivat meneet ylitse, tulivat he Genesaretin maalle ja laskivat satamaan.
Holo pu aku la lakou a hiki aku i ka aina i Genesareta, a pae ae la.
54 Ja kuin he menivät ulos haahdesta, niin he kohta tunsivat hänen,
A i ko lakou haalele ana i ka moku, hoomaopopo koke iho la na kanaka ia ia.
55 Ja juoksivat ympäri kaiken sen ympäristön, ja rupesivat sairaita viemään vuoteissansa, kussa he kuulivat hänen olevan.
Holo lakou ma ia aina a puni, a hoomaka e halihali ma na wahi moe i ka poe mai i na wahi a lakou i lohe ai, e noho ana o Iesu.
56 Ja kuhunka hän meni sisälle kyliin eli kaupunkeihin taikka majoihin, niin he panivat kujille sairaita, ja rukoilivat häntä, että he ainoastaan hänen vaatteensa palteeseen saisivat ruveta, ja niin monta kuin häneen rupesi, ne paranivat.
Ma na wahi a pau loa i komo aku ai ia i na kauhale, a i na kulanakauhale, a i kuaaina, malaila lakou i waiho ai i ka poe mai, ma na alanui, a nonoi aku la ia ia, i hoopa aku ai lakou i ke kihi wale no o kona aahu; a o ka poe i hoopa aku ia ia, ola ae la lakou.
