Jobin 11

1 Niin vastasi Zophar Naemasta ja sanoi:

Da antwortete Zophar von Naema und sprach:

2 Kuin joku on kauvan puhunut, eikö häntä pitäis vastattaman? eli pitääkö suupaltilla oikeus oleman?

Wenn einer lang geredet, muß er nicht auch hören? Muß denn ein Schwätzer immer recht haben?

3 Pitääkö sinun jaarituksiis ihmisten vaikeneman, että sinä pilkkaat, eikä yksikäan sinua häpäisisi?

Müssen die Leute zu deinem eitlen Geschwätz schweigen, daß du spottest und niemand dich beschäme?

4 Sinä sanot: minun opetukseni on selkiä, ja minä olen puhdas sinun silmäis edessä.

Du sprichst: Meine Rede ist rein, und lauter bin ich vor deinen Augen.

5 Jospa Jumala puhuis ja avais huulensa sinua vastaan,

Ach, daß Gott mit dir redete und täte seine Lippen auf

6 Ja ilmoittais sinulle salaisen tiedon! sillä hänellä olis vielä enempi tekemistä, ettäs tietäisit, ettei hän muistele kaikkia sinun pahoja töitäs.

und zeigte dir die heimliche Weisheit! Denn er hätte noch wohl mehr an dir zu tun, auf daß du wissest, daß er deiner Sünden nicht aller gedenkt.

7 Luuletkos tutkistellessas Jumalan löytäväs? ja Kaikkivaltiaan täydellisesti löytäväs.

Meinst du, daß du wissest, was Gott weiß, und wollest es so vollkommen treffen wie der Allmächtige?

8 Hän on korkiampi kuin taivas, mitäs tahdot tehdä? syvempi kuin helvetti, kuinkas taidat tuta? (Sheol h7585)

Es ist höher denn der Himmel; was willst du tun? tiefer denn die Hölle; was kannst du wissen? (Sheol h7585)

9 Pitempi kuin maa, ja laviampi kuin meri.

länger denn die Erde und breiter denn das Meer.

10 Jos hän sen ylösalaisin kääntäis, eli kätkis, eli heittäis kokoon; kuka hänen estäis?

So er daherfährt und gefangen legt und Gericht hält, wer will's ihm wehren?

11 Sillä hän tuntee turhatkin ihmiset, ja näkee vääryydet; ja ei hänen pitäis ymmärtämän?

Denn er kennt die losen Leute, er sieht die Untugend, und sollte es nicht merken?

12 Turha ihminen ylpeilee, ja syntynyt ihminen on niinkuin metsä-aasin varsa.

Ein unnützer Mann bläht sich, und ein geborener Mensch will sein wie ein junges Wild.

13 Jos olisit valmistanut sydämes, ja nostanut kätes hänen tykönsä;

Wenn du dein Herz richtetest und deine Hände zu ihm ausbreitetest;

14 Jos vääryys on sinun kädessäs, niin heitä se kauvas, ettei yhtään vääryyttä asuisi majassas:

wenn du die Untugend, die in deiner Hand ist, fern von dir tätest, daß in deiner Hütte kein Unrecht bliebe:

15 Niin sinä ylennät kasvos ilman laitosta, ja olet vahva ja ei pelkääväinen.

so möchtest du dein Antlitz aufheben ohne Tadel und würdest fest sein und dich nicht fürchten.

16 Niin sinä myös unhotat vaivan; ja niinkuin ohitse juossut vesi, tulee se mielees.

Dann würdest du der Mühsal vergessen und so wenig gedenken als des Wassers, das vorübergeht;

17 Ja sinun elämäs aika pitää käymän ylös niinkuin puolipäivä, ja pimeys niinkuin kirkas aamu.

und die Zeit deines Lebens würde aufgehen wie der Mittag, und das Finstere würde ein lichter Morgen werden;

18 Ole hyvässä turvassa, vielä nyt toivo on; sillä vaikkas nyt olet häpiässä, niin sinä kuitenkin olet rauhassa lepäävä.

und dürftest dich dessen trösten, daß Hoffnung da sei; würdest dich umsehen und in Sicherheit schlafen legen;

19 Sinä olet makaava, ja ei kenkään sinua peljätä: monen pitää sinua kunnioittaman.

würdest ruhen, und niemand würde dich aufschrecken; und viele würden vor dir flehen.

20 Mutta jumalattomain silmät pitää nääntymän, ja ei voi päästää; sillä heidän toivonsa pitää puuttuman heidän sieluiltansa.

Aber die Augen der Gottlosen werden verschmachten, und sie werden nicht entrinnen können; denn Hoffnung wird ihrer Seele fehlen.