Luke 15
1 Mimfutisi mi ziphaku ayi bankua masumu bayiza kutakana vaba Yesu, muingi banwa.
Ja kaikki publikaanit ja syntiset tulivat hänen tykönsä kuulemaan häntä.
2 Bafalisi ayi minlongi mi mina baniunguta ayi batuba: —Mutu wawu wunyakula bankua masumu ayi wundia yawu va kimosi!
Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat ja sanoivat: "Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan".
3 Buna Yesu wuba kamba nongo yayi:
Niin hän puhui heille tämän vertauksen sanoen:
4 —Nani mutu mu beno buna luidi vuidi khama yimosi yi mameme vayi zimbukila zimbisidi dimeme dimosi, wunkambu sia yekula luvua ayi vua lu mameme mankaka muingi kenda tombi diodi dizimbala, nate kela dimona e?
"Jos jollakin teistä on sata lammasta ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää erämaahan ja mene etsimään kadonnutta, kunnes hän sen löytää?
5 Bu kadi bakudi, buna mu khini kela kuditudila va mavangiti mandi.
Ja löydettyään hän panee sen hartioillensa iloiten.
6 Niandi tula ku nzoꞌandi, buna wela tumisa bakundi bandi ayi bobo bafikimini yandi ayi wuba bakamba: “bila lumona yama khini va kimosi bila ndimueni dimeme diama dizimbala.”
Ja kun hän tulee kotiin, kutsuu hän kokoon ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin lampaani, joka oli kadonnut'.
7 Ndikulukamba ti khini yela ba mu Diyilu mu diambu di nkua masumuwumosi bu kabaludi mavanga mandi yela viokakana ayi yoyi yidi mu tala luvua ayi vua lu basonga bakambulu kuawu mfunu wu balula mavanga mawu.
Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.
8 —Voti nketo mbi wowo vuidi dikumi di zimbongo zi bisengo vayi zimbisidi sengo kimosi, wunkambu lemisanga muinda ayi wunkambu kombulanga nzo ayi wunkambu tombanga bumboti sengo kiandi nate kammonakiawu e?
Tahi jos jollakin naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän sytytä lamppua ja lakaise huonetta ja etsi visusti, kunnes hän sen löytää?
9 Bu kamueni kiawu, buna wela kutikisa bakundi bandi ayi bobo bafikimini yandi ayi wela bakamba: “bika lumona yama khini va kimosibila ndimueni sengo kiama ki zimbongo kioki kizimbala.”
Ja löydettyään hän kutsuu kokoon ystävättärensä ja naapurinaiset ja sanoo: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin rahan, jonka olin kadottanut'.
10 Bobuawu ndikulukamba ti khini yiwombo yidi kuidi zimbasi zi Nzambi nkua masumu wumosi bu kabaludi mavanga mandi.
Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen."
11 Buna wubuela tuba diaka: —Vaba mutu wumosi wuba ayi bana buadi bababakala.
Vielä hän sanoi: "Eräällä miehellä oli kaksi poikaa.
12 Nleki wunkamba dise diandi: “a tata, bika wuphana ndambu ki kiuka kiama!” Buna dise diba kabudila kiuka kiandi.
Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: 'Isä, anna minulle se osa tavaroista, mikä minulle on tuleva'. Niin hän jakoi heille omaisuutensa.
13 Ndambu yi bilumbu bu bivioka, nleki wutota bima biandi ayi wuyenda mu tsi yi thama. Kuna kamana fukisila bima biandi bioso mu luzingu lu divunzi.
Eikä kulunut montakaan päivää, niin nuorempi poika kokosi kaiken omansa ja matkusti pois kaukaiseen maahan; ja siellä hän hävitti tavaransa eläen irstaasti.
14 Bu kamana fukisa bibio, buna kanda kingolo ki nzala ki yiza bua mu tsi beni ayi wutona mona nzala.
Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli kova nälkä koko siihen maahan, ja hän alkoi kärsiä puutetta.
15 Buna wuyenda sonama mu kisalu kuidi pfumu yimosi yi tsiyina. Buna pfumu beni wumfidisa ku zitsola ziandi mu diambu kenda sunganga zingulu.
Ja hän meni ja yhtyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja.
16 Buna wuzola kuandi wesa dikutu diandi mu dianga bidia bi zingulu vayi kadi mutu kasia kumvana biawu ko.
Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut.
17 Buna wutona yindula mu tsi andi ntima: “bisadi bioso bi dise diama bindianga boso buididi luzolo luawu vayi minu kuaku ndilembu fua nzala!
Niin hän meni itseensä ja sanoi: 'Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään!
18 Ndieka telama, ndieka kuenda kuidi dise diama ayi ndielakunkamba: Tatꞌama, ndivodidi masumu kuidi Nzambi ayi kuidi ngeyo.
Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi
19 Ndisi fuana diaka ko bathedila muanꞌaku vayi bika wuthangila banga kisadi kiaku.”
enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.'
20 Buna wutelama ayi wuyenda kuidi siandi. Buna wukidi thamasiandi wummona ayi kiadi kingolo kimbuila. Buna wuyenda dengana nsualumuanꞌandi, wumbumbakana ayi wumfifa bibesi.
Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.
21 Buna muana wunkamba: “Tata ndivodidi masumu kuidi diyilu ayi kuidi ngeyo, ndisi fuanadiaka ko bathedila muanꞌaku.”
Mutta poika sanoi hänelle: 'Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan'.
22 Vayi dise dikamba bisadi biandi: “Lusia nsualu, lutuala kikhutu kilutidi kitoko ayi lumvuatisakiawu; lumvuatisa pheti mu nlembo ayi lumvuatisa zisapatu.
Silloin isä sanoi palvelijoilleen: 'Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa;
23 Bika lutuala muana wungombi wu mafuta ayi luvonda wawu. Tudianu ayi tuvangisa nyengo;
ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa,
24 bila muanꞌama wawu wubedi wufua vayi wufulukidi; wubedi wuzimbala ayiwumonikini.” Buna batona nyengo mu khini.
sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.' Ja he rupesivat iloa pitämään.
25 Mu thangu yina, muanꞌandi wu nkulutu wuba sala ku tsola. Bu kaba vutuka ayi bu kafikama ayi nzo wuwa miziki ayi makinu.
Mutta hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Ja kun hän tuli ja lähestyi kotia, kuuli hän laulun ja karkelon.
26 Buna wutumisa kisadi kimosi ayi wunyuvula keni mambu mbi malembu vioki kuna.
Ja hän kutsui luoksensa yhden palvelijoista ja tiedusteli, mitä se oli.
27 Kisadi beni kimvutudila: “Keti khimbꞌaku niandi vutukidi. Dise diaku divondisidi muana ngombi wu mafuta bila wummueni wumvimba ayi wukambu kimbevo.”
Tämä sanoi hänelle: 'Sinun veljesi on tullut, ja isäsi teurastutti syötetyn vasikan, kun sai hänet terveenä takaisin'.
28 Buna nkulutu wufuema ayi wumanga kota. Siandi wutotuka ayi wunleba.
Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; mutta hänen isänsä tuli ulos ja puhutteli häntä leppeästi.
29 Vayi niandi wumvutudila: “Tala, mimvu miwombo ndimeni kusadila vayi kadi khumbu yimosi ndisia tinguna ko zithumunu ziaku, ayi kadi khumbu yimosi wusia kuphana ko muana khombo muingi ndimona khini va kimosi ayi bakundi bama.
Mutta hän vastasi ja sanoi isälleen: 'Katso, niin monta vuotta minä olen sinua palvellut enkä ole milloinkaan sinun käskyäsi laiminlyönyt, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan antanut vohlaakaan, pitääkseni iloa ystävieni kanssa.
30 Vayi muanꞌaku, mutu wowo wumana sikisa kiuka kiaku va kimosi ayi bandumba zi leta bu kizidi, buna vondisidi muana ngombi wu mafuta mu diambu diandi.”
Mutta kun tämä sinun poikasi tuli, joka on tuhlannut sinun omaisuutesi porttojen kanssa, niin hänelle sinä teurastit syötetyn vasikan.'
31 Siandi wumvutudila: “A muanꞌama, ngeyo zithangu zioso widi yama va kimosi mu ayi bima biosobiobi phuidi ngeyo vuidi biawu.
Niin hän sanoi hänelle: 'Poikani, sinä olet aina minun tykönäni, ja kaikki, mikä on minun omaani, on sinun.
32 Vayi mboti mu vangisa nyengo ayi mona khini bila khombꞌaku yayiwubedi wufua ayi wufulukidi, wubedi wuzimbala ayi monikini.”
Mutta pitihän nyt riemuita ja iloita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.'"
