Luke 10
1 Momo bu mavioka, Pfumu wusobula diaka lusambudi lu makumi ayi minlonguki miodi; wuba tuma buadi-buadi muingi bantuaminina ku ntuala mu mavula moso ayi mu bibuangu bioso biobi niandi veka kafueti viokila.
Sen jälkeen Herra valitsi seitsemänkymmentä muuta ja lähetti heidät kaksittain edellänsä jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, jonne hän itse aikoi mennä.
2 Wuba kamba: —Makundi meka mawombo mu ndima vayi bisadi bidi bifioti. Diawu luleba Pfumu yi ndima muingi kafidisa bisadi mu ndimꞌandi.
Ja hän sanoi heille: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.
3 Tala minu ndiludidisidi banga mameme va khatitsika memvu.
Menkää; katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle.
4 Lubika nata kadi photimoni, kadi sakosi, kadi zisapatu ayi lubika vana kadi mutu mbote mu nzila.
Älkää ottako mukaanne rahakukkaroa, älkää laukkua, älkää kenkiä, älkääkä tervehtikö ketään tiellä.
5 Bu luela kota mu nzo yimosi, lutuba theti: “Bika ndembama yiba mu nzo yayi”.
Kun tulette johonkin taloon, niin sanokaa ensiksi: 'Rauha tälle talolle!'
6 Enati mutu wundembama wudi mu nzo beni buna ndembama yeno yela ba mu niandi vayi enati buawu ko buna ndembama beni yela luvutukila.
Ja jos siellä on rauhan lapsi, niin teidän rauhanne on lepäävä hänen päällänsä; mutta jos ei ole, niin se palajaa teille.
7 Buna luvuanda mu nzo beni, ludia bidia bela kuluvana ayi lunuanduinu bena kuluvana bila “kisadi kifueni mu tambula mfutu andi.” Lubika ba ti lueka nzo yayi, luedi mu nzo yina.
Ja olkaa siinä talossa ja syökää ja juokaa, mitä heillä on tarjota, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon.
8 Mu dioso divula di lunkota ayi enati baluyakudi buna ludia bioso bela kuluvana,
Ja mihin kaupunkiin te tulettekin, missä teidät otetaan vastaan, syökää, mitä eteenne pannaan,
9 lubelusa bambevo ziela ba muna ayi luba kamba: “Kipfumu ki Nzambiki lufikimini.”
ja parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: 'Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle'.
10 Vayi mu dioso divula di lunkota ayi enatibamengi kuluyakula buna lutotuka mu zinzila zi divula beni ayi lutuba:
Mutta kun tulette kaupunkiin, jossa teitä ei oteta vastaan, niin menkää sen kaduille ja sanokaa:
11 “Ka diambu ko mbungi-mbungi yi divula dieno yinemi mu malumeto, tueka yikukumuna; vayi luzaba diadi ti Kipfumu ki Nzambi ki fikimini.”
'Tomunkin, joka teidän kaupungistanne on jalkoihimme tarttunut, me pudistamme teille takaisin; mutta se tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle'.
12 Ndikulukamba ti mu lumbu kina, thumbudulu yi divula dina yelaviatuka thumbudulu ui Sodoma.
Minä sanon teille: Sodoman on oleva sinä päivänä helpompi kuin sen kaupungin.
13 Mabienga kuidi ngeyo Kolazini! Mabienga kuidi ngeyo Betesayida! Bila enati bikumu bivangulu va khatitsikꞌeno biawu bivangulu ku Tile ayi ku Sidoni, nganu thama batu ba mavula beni babalula mavanga mawu ayi mu monisa buawu mu vuata zitsaku ayi mu kivinda dibombi.
Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Beetsaida! Sillä jos ne voimalliset teot, jotka teissä ovat tapahtuneet, olisivat tapahtuneet Tyyrossa ja Siidonissa, niin nämä jo aikaa sitten olisivat säkissä ja tuhassa istuen tehneet parannuksen.
14 Vayi mu lumbu ki tsambusu, thumbudulu yeno yela viatuka yi Tile ayi yi Sidoni.
Mutta Tyyron ja Siidonin on oleva tuomiolla helpompi kuin teidän.
15 A ngeyo Kafalinawumi, ngeyo wummuena ti wela tombulu nateku diyilu e? Wela kululu nate ku tsi yi bafua! (Hadēs g86)
Ja sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan tuonelaan on sinun astuttava alas. (Hadēs g86)
16 Buna wubuela diaka: —Woso mutu wukuluwila buna minu kuandi kawilu; ayi woso mutu wululozidi buna minu kuandi kalozidi vayi woso mutu wundozidi buna lozidi mutu wowo wuthuma.
Joka kuulee teitä, se kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut; mutta joka minut hylkää, hylkää hänet, joka on minut lähettänyt."
17 Lusambudi ayi minlonguki miodi mivutuka, khini ayi mituba: —A Pfumu, ka diambu ko ziphevi zimbimbi zitutumimini beto kuzivana zithumunu mu dizina diaku.
Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: "Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimesi tähden".
18 Niandi wuba vutudila: —Ndimueni satana wubuidi va tsi banga lusiemo.
Silloin hän sanoi heille: "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman.
19 Tala; ndiluveni lulendo lu diatila zinioka, zikhutu ayi kipfumu va lulendo loso lu mbeni ayi kadi kima kimosi kilendi kuluvanga mbimbi ko.
Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava.
20 Muaki lubika mona khini mu diambu ziphevi zilutumimini vayi lumona khini mazina meso bu madi masonama ku Diyilu.
Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa."
21 Muna thangu beni, Yesu wumona khini mu Mpeve ayi wutuba: —A Tata, Pfumu yi Diyilu ayi yi ntoto, ndikukembisa bila wusuekamambu mama kuidi batu banduenga ayi badiela vayi wumonisini mawu kuidi bana balezi. Nyinga, tata, mu luzolo luaku buawu bobo wumuenina.
Sillä hetkellä hän riemuitsi Pyhässä Hengessä ja sanoi: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.
22 Dise diama dindiekudila mambu moso kuisi ko mutu zebi muana botula kaka Dise. Kuisi ko mutu zebi Dise botula kaka Muana ayi woso-woso mutu wowo Muana katidi monikisa Dese.
Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne, kuka Poika on, kuin Isä; eikä kukaan muu tunne, kuka Isä on, kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa."
23 Bu kabaluka kuidi minlonguki miandi, buna wuba kamba va bawu veka: —Khini kuidi batu balembu moni mambu momo lulembo moni!
Ja hän kääntyi opetuslapsiinsa erikseen ja sanoi: "Autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette.
24 Bila bukiedika ndikulukamba mimbikudi miwombo ayi mintinumiwombo mizola mona mambu momo lulembo moni vayi misia mamona ko; mizola wa mambu momo lulembo wi vayi misia mawa ko.
Sillä minä sanon teille: monet profeetat ja kuninkaat ovat tahtoneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet."
25 Nlongi wumosi wu Mina wutelama ayi wuyuvula Yesu kiuvu mu kumfiela ayi wunkamba: —A nlongi, diambu mbi mfueti vanga muingi ndibaka luzingu lukalimani e? (aiōnios g166)
Ja katso, eräs lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten häntä: "Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" (aiōnios g166)
26 Yesu wumvutudila: —A mambu mbi masonama mu mina? Mambu mbi wuntanganga muna e?
Niin hän sanoi hänelle: "Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?"
27 Niandi wumvutudila: —Fueti zola Pfumu Nzambi aku mu ntimꞌaku wumvimba, mu muelꞌakuwumvimba, mu zingolo ziaku zioso, mu mayindu maku moso ayi fueti zolandiaku banga bobo weta kukizodila ngeyo veka.
Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
28 Yesu wumvutudila: —Ngeyo vutudi bumboti, vanga buawu buna wela zinga.
Hän sanoi hänelle: "Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää".
29 Vayi nlongi wu mina beni wuzola kukinungisa, wubuela yuvula Yesu: —A buna nani ndiama e?
Mutta hän tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?"
30 Buna Yesu wumvutudila: —Kuba mutu wumosi wuba ku Yelusalemi wuba kuenda ku Yeliko; wudengana mivi. Minziona bima biandi bioso; minlueka miyenda kuawu ayi mimbika weka nduka fua.
Jeesus vastasi ja sanoi: "Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.
31 Vayi nganga Nzambi yimosi yiviokila mu nzila beni, wumona mutu beni vayi wuzengisa ku ndambu yinkaka ayi wuyenda kuandi.
Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse.
32 Bobuawu, wumosi mu dikanda di Levi wutula vana buangu beni, wumona mutu beni, wuzengisa ku ndambu yinkaka ayi wuyenda kuandi.
Samoin leeviläinenkin: kun hän tuli sille paikalle ja näki hänet, meni hän ohitse.
33 Vayi muisi Samali wumosi wuba viokila vana, wutula va ndambu vaba mutu beni. Bu kamona mutu, wummona kiadi.
Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä.
34 Wufikama va kaba, wutula mafuta ayi vinu mu zimputa ziandi ayi wuzizinga ziphasima. Bosi wuntula va yilu mpundꞌandi, wunnata ku nzo yi banzenza ayi kuna kansadisa bumboti.
Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä.
35 Mu lumbu kilanda, wubonga denali biodi, wuvana biawu kuidi pfumu yi nzo yi banzenza ayi wunkamba: “Sadisa bumbote mutu wawu. Zimbongo zioso wela fukisa va yilu, minu veka ndiela kuvutudila ziawumu thangu ndiela vutuka.”
Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan'.
36 Buna Yesu wubuela diaka: —Kuidi ngeyo, mu bawu batatu nani wumonikini ndiandi kuidi mutu wowo wuvangu phasi kuidi mivi e?
Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?"
37 Buna nlongi wu mina beni wuvutula: —Mutu wowo wummona kiadi. Buna Yesu wunkamba: —Yenda ayi vanga banga mutu wuna.
Hän sanoi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta". Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene ja tee sinä samoin".
38 Buna bakidi mu nzila, Yesu wukota mu buala bumosi. Kunakuba nketo wumosi, dizina diandi Malite, wunyakula ku nzoꞌandi.
Ja heidän vaeltaessaan hän meni muutamaan kylään. Niin eräs nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa.
39 Wuba ayi khombꞌandi yinketo, dizina diandi Maliya. Niandi wuyiza vuanda va malu ma Yesu ayi wuba lembu kawanga mambu matuba Yesu.
Ja hänellä oli sisar, Maria niminen, joka asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettansa.
40 Vayi Malite wukiyekula mu bisalu biwombo. Buna wufikama vaba Yesu ayi wunkamba: —A nlongi, disi kuvanga phasi ko mu mona ti khombꞌama wundiekudidi bisalu bioso e? Nkambi kiza tsadisa.
Mutta Martta puuhasi monissa palvelustoimissa; ja hän tuli ja sanoi: "Herra, etkö sinä välitä mitään siitä, että sisareni on jättänyt minut yksinäni palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän minua auttaisi."
41 Vayi Yesu wumvutudila: —Malite, Malite, ngeyo weka mayindu ayi wulembo kukiyamisamu diambu di mambu mawombo!
Herra vastasi ja sanoi hänelle: "Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet,
42 Vayi diambu dimosi kaka dilutidi mfunu. Maliya niandi sobudi kukukimbote ayi balendi kunziona kiawu ko.
mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois."
