Samu'il 2 7
1 Padixaⱨ ɵz ordisida turatti, Pǝrwǝrdigar uningƣa ǝtrapidiki barliⱪ düxmǝnliridin aram bǝrgǝndin keyin,
Ja kuin kuningas istui huoneessansa, ja Herra oli hänelle antanut levon kaikilta hänen vihollisiltansa, ympäristöllä,
2 padixaⱨ Natan pǝyƣǝmbǝrgǝ: Mana ⱪara, mǝn kedir yaƣiqidin yasalƣan ɵydǝ olturimǝn, lekin Hudaning ǝⱨdǝ sanduⱪi bir qidirning iqidǝ turuwatidu — dedi.
Sanoi kuningas propheta Natanille: katso, minä asun sedripuisessa huoneessa, ja Jumalan arkki asuu vaatetten keskellä.
3 Natan padixaⱨⱪa jawap berip: Kɵnglüngdǝ nemǝ oyliƣining bolsa, xuni ⱪilƣin; qünki Pǝrwǝrdigar sening bilǝn billidur — dedi.
Natan sanoi kuninkaalle: mene ja tee kaikki mitä sydämessäs on, sillä Herra on sinun kanssas.
4 Lekin keqidǝ xundaⱪ boldiki, Pǝrwǝrdigarning sɵzi Natanƣa kelip mundaⱪ deyildi:
Mutta tapahtui sinä yönä, että Herran sana tuli Natan prophetan tykö ja sanoi:
5 — Berip ⱪulum Dawutⱪa degin: «Pǝrwǝrdigar: — «Sǝn dǝrwǝⱪǝ Manga turidiƣanƣa ɵy salmaⱪqimusǝn?» — dǝydu.
Mene ja sano palvelialleni Davidille: Näin sanoo Herra: sinäkö minulle huoneen rakennat asuakseni?
6 — «Mǝn Israillarni Misirdin qiⱪarƣandin tartip, bu küngiqǝ bir ɵydǝ olturmidim, bǝlki bir qedirni makan ⱪilip, kezip yürdüm.
Sillä en minä ole asunut yhdessäkään huoneessa siitä päivästä, jona minä Israelin lapset johdatin Egyptistä, tähän päivään asti; vaan minä olen vaeltanut majoissa ja Tabernaklissa.
7 Mǝn Ɵzüm barliⱪ Israillar bilǝn yürgǝn ⱨǝmmǝ yǝrlǝrdǝ, hǝlⱪim Israilni padiqi bolup beⱪixⱪa ǝmr ⱪilƣanlarƣa, yǝni Israilning ⱨǝrⱪandaⱪ ⱪǝbilisining bir [yetǝkqisigǝ]: Nemixⱪa Manga kedir yaƣaqtin bir ɵy yasimaysilǝr? — dǝp baⱪⱪanmu?
Kuhunka ikänä minä kaikkein Israelin lasten kanssa vaelsin, olenko minä ikänä puhunut jonkun kanssa Israelin suvusta, jolle minä olen käskenyt kaita minun kansaani Israelia ja sanonut: miksi ette ole minulle rakentaneet sedripuista huonetta?
8 Əmdi ⱪulum Dawutⱪa mundaⱪ degin: — Samawiy ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Pǝrwǝrdigar: — Seni hǝlⱪim Israilƣa baxlamqi ⱪilip tiklǝx üqün seni yaylaⱪlardin, ⱪoy beⱪixtin elip kǝldim, — dǝydu,
Sano siis nyt palvelialleni Davidille: Näin sanoo Herra Zebaot: minä olen ottanut sinun lampurista kansani Israelin päämieheksi.
9 — wǝ mǝyli ⱪǝyǝrgǝ barmiƣin, Mǝn ⱨaman sening bilǝn billǝ boldum wǝ sening aldingdin barliⱪ düxmǝnliringni yoⱪitip kǝldim; yǝr yüzidiki uluƣlar nam-xɵⱨrǝtkǝ igǝ bolƣandǝk seni uluƣ nam-xɵⱨrǝtkǝ sazawǝr ⱪildim.
Ja minä olen sinun kanssas ollut, kussa ikänä sinä olet käynyt, ja olen hävittänyt kaikki vihollises sinun edestäs, ja olen sinulle antanut suuren nimen niiden suurten nimien jälkeen kuin ovat maan päällä.
10 Mǝn hǝlⱪim bolƣan Israilƣa bir jayni bekitip, ularni xu yǝrdǝ tikip ɵstürimǝn; xuning bilǝn ular ɵz zeminida turidiƣan, parakǝndiqilikkǝ uqrimaydiƣan bolidu. Rǝzillǝr dǝslǝptidikidǝk, xundaⱪla Mǝn hǝlⱪim Israil üstigǝ ⱨɵkümranliⱪ ⱪilixⱪa ⱨakimlarni tǝyinligǝn künlǝrdikidǝk, ularƣa ⱪaytidin zulum salmaydu. Mǝn ⱨazir sanga ⱨǝmmǝ düxmǝnliringdin aram bǝrdim. Əmdi Mǝnki Pǝrwǝrdigar sanga xuni eytip ⱪoyayki, Mǝn sening üqün bir ɵyni ⱪurup berimǝn!» — dǝydu.
Ja minä asetan Israelille minun kansalleni sian ja istutan hänen siinä asumaan, ettei hän enää kulkiana olisi; ja jumalattomat ei pidä häntä enää niinkuin ennen vaivaaman.
Ja siitä päivästä, jona minä asetin tuomarit Israelille minun kansalleni, annoin minä sinulle levon kaikilta vihamiehiltäs; ja Herra ilmoittaa sinulle, että Herra sinulle huoneen tehdä tahtoo.
12 «Künliring toxup, ata-bowiliring bilǝn [ɵlümdǝ] uhliƣiningda, Mǝn ɵz puxtingdin bolƣan nǝslingni sening ornungda turƣuzup, padixaⱨliⱪini mǝzmut ⱪilimǝn.
Sittekuin sinun aikas on täytetty ja sinä lepäät isäis kanssa, herätän minä sinun siemenes sinun jälkees, joka sinun ruumiistas tuleva on: ja minä vahvistan hänen valtakuntansa.
13 Mening namim üqün bir ɵyni yasiƣuqi u bolidu, wǝ Mǝn uning padixaⱨliⱪ tǝhtini ǝbǝdgiqǝ mustǝⱨkǝm ⱪilimǝn.
Ja hän rakentaa minun nimelleni huoneen, ja minä vahvistan hänen vaItakuntansa istuimen ijankaikkisesti.
14 Mǝn uningƣa ata bolimǝn, u Manga oƣul bolidu. Əgǝr u ⱪǝbiⱨlik ⱪilsa, uningƣa insanlarning tayiⱪi bilǝn wǝ adǝm balilirining sawaⱪ-dumbalaxliri bilǝn tǝrbiyǝ berimǝn.
Minä olen hänen isänsä, ja hän on minun poikani: kuin hän väärin tekee, rankaisen minä häntä ihmisen vitsalla ja ihmisten lasten haavoilla.
15 Əmma Mǝn sening aldingda ɵrüwǝtkǝn Sauldin meⱨir-xǝpⱪitimni juda ⱪilƣinimdǝk, uningdin meⱨir-xǝpⱪitimni juda ⱪilmaymǝn.
Vaan minun laupiuteni ei pidä hänestä eriämän, niinkuin minä sen Saulista eroitin, jonka minä otin sinun edestäs pois.
16 Xuning bilǝn sening ɵyüng wǝ sening padixaⱨliⱪing aldingda ⱨǝmixǝ mǝzmut ⱪilinidu; tǝhting ǝbǝdgiqǝ mǝzmut turƣuzulidu».
Mutta sinun huonees ja valtakuntas on pysyvä sinun edessäs ijankaikkisesti, ja sinun istuimes pitää vahva oleman ijankaikkisesti.
17 Natan bu barliⱪ sɵzlǝr wǝ barliⱪ wǝⱨiyni ⱨeqnemǝ ⱪaldurmay, Dawutⱪa eytip bǝrdi.
Kaikkein näiden sanain jälkeen ja kaiken tämän näyn jälkeen puhui Natan Davidille.
18 Andin Dawut padixaⱨ kirip, Pǝrwǝrdigarning aldida olturup mundaⱪ dedi: «I, Rǝb Pǝrwǝrdigar, mǝn zadi kim idim, mening ɵyüm nemǝ idi, Sǝn meni muxu dǝrijigǝ kɵturgüdǝk?
Niin tuli kuningas David ja pysähtyi Herran eteen, ja sanoi: kuka olen minä, Herra, Herra, ja mikä on minun huoneeni, ettäs minun tähän asti saattanut olet;
19 Lekin, i Rǝb Pǝrwǝrdigar, [mening bu mǝrtiwǝm] Sening nǝziringdǝ kiqikkinǝ bir ix ⱨesablandi; qünki Sǝn mǝn ⱪulungning ɵyining yiraⱪ kǝlgüsi toƣruluⱪ sɵzliding; bu ⱨǝmmila adǝmgǝ daim bolidiƣan ixmu, i, Rǝb Pǝrwǝrdigar?
Ja olet sen vielä vähäksi lukenut, Herra, Herra, mutta olet myös puhunut palvelias huoneelle kaukaisista asioista: ja tämä on sen ihmisen laki, joka on Herra Jumala.
20 Əmdi Dawut Sanga yǝnǝ nemǝ desun? Sǝn Ɵz ⱪulungni tonuysǝn, i, Rǝb Pǝrwǝrdigar!
Ja mitä Davidin pitää enää sinun kanssas puhuman? sillä sinä tunnet palvelias, Herra, Herra.
21 Sǝn sɵz-wǝdǝng wǝjidin, Ɵz kɵnglüngdikigǝ asasǝn bu uluƣ ixning ⱨǝmmisini ⱪulung bilsun dǝp bekitip ⱪilƣansǝn.
Sinun sanas tähden ja sydämes jälkeen olet sinä nämät suuret asiat tehnyt, ilmoittaakses palvelialles.
22 Xunga Sǝn uluƣsǝn, i Pǝrwǝrdigar; ⱪulaⱪlirimiz barliⱪ angliƣinidǝk, Sening tǝngdixing yoⱪ, Sǝndin baxⱪa ⱨeqⱪandaⱪ ilaⱨ yoⱪtur.
Sentähden olet sinä suuresti ylistetty, Herra Jumala! sillä ei yhtään ole sinun vertaas, ja ei ole yhtään Jumalaa paitsi sinua, kaiken sen jälkeen, kuin me olemme korvillamme kuulleet.
23 Hǝlⱪing Israildǝk yǝnǝ baxⱪa bir ǝl barmu, ular jaⱨanda alaⱨidǝ turidu? — Qünki [Sǝn] Huda ularni Misirdin ⱪutⱪuzup Ɵzünggǝ has bir hǝlⱪ ⱪilix üqün, xundaⱪla nam-xɵⱨrǝtkǝ igǝ bolux üqün, Ɵzüng barding; Sǝn Ɵzüng üqün Misirdin, ǝllǝrdin wǝ ularning ilaⱨliridin ⱪutⱪuzup qiⱪⱪan hǝlⱪing aldida zemining üqün uluƣ wǝ dǝⱨxǝtlik ixlarni ⱪilding.
Ja kuka on niinkuin sinun kansas, niinkuin Israel, yksi kansa maan päällä, jota Jumala on mennyt vapahtamaan kansaksensa, ja toimittamaan itsellensä nimeä ja tekemään senkaltaisia suuria ja hirmuisia asioita sinun maallas, kansas edessä, jonka sinä sinulles vapahdit Egyptistä, pakanain ja heidän jumalainsa seasta.
24 Sǝn hǝlⱪing Israilni Ɵzüng üqün ǝbǝdgiqǝ bir hǝlⱪ boluxⱪa bekitting; Sǝn, i Pǝrwǝrdigar, ularning Hudasi boldung.
Ja sinä olet vahvistanut sinulles Israelin sinun kansakses ijankaikkisesti, ja sinä Herra olet heidän Jumalaksensa tullut.
25 Əmdi ⱨazir, i Pǝrwǝrdigar Huda, Ɵz ⱪulung wǝ uning ɵyi toƣrisida eytⱪan wǝdǝnggǝ ǝbǝdgiqǝ mǝzmut ǝmǝl ⱪilƣin; Sǝn degǝnliring boyiqǝ ixni ada ⱪilƣaysǝn!
Niin vahvista siis, Herra Jumala, se sana ijankaikkisesti, jonkas palveliastas ja hänen huoneestansa puhunut olet, ja tee niin kuin puhunut olet.
26 Sening naming ǝbǝdgiqǝ uluƣlinip: — Samawiy ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Pǝrwǝrdigar Israilning üstidǝ turidiƣan Hudadur, dǝp eytilsun, xundaⱪla Ɵz ⱪulungning ɵy-sulalisi sening aldingda mǝzmut turƣuzulsun.
Niin sinun nimes tulee suureksi iankaikkisesta, että sanotaan: Herra Zebaot on Israelin Jumala, ja sinun palvelias Davidin huone on pysyväinen sinun edessäs.
27 Qünki Sǝn, i samawiy ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Pǝrwǝrdigar, Israilning Hudasi Ɵz ⱪulungƣa: Mǝn sanga bir ɵy-sulalǝ ⱪurup berimǝn, dǝp wǝⱨiy ⱪilding; xunga ⱪulung bu duani sening aldingda ⱪilixⱪa jür’ǝt ⱪildi.
Sillä sinä Herra Zebaot Israelin Jumala olet avannut palvelias korvat, ja sanonut: minä rakennan sinulle huoneen; sentähden löysi palvelias sydämessänsä, että hän tämän rukouksen sinun tykönäs rukoilis.
28 Əmdi sǝn, i Rǝb Pǝrwǝrdigar, birdinbir Hudadursǝn, Sening sɵzliring ⱨǝⱪiⱪǝttur wǝ Sǝn bu bǝht-iltipatni Ɵz ⱪulungƣa wǝdǝ ⱪilding;
Sentähden nyt Herra, Herra, sinä olet Jumala, ja sinun sanas ovat totuus: sinä olet tämän hyvän puhunut palvelialles.
29 xunga ⱪulungning ɵy-jǝmǝtini Sening aldingda mǝnggü turuxⱪa nesip ⱪilip bǝrikǝtligǝysǝn; qünki Sǝn, i Rǝb Pǝrwǝrdigar, buni wǝdǝ ⱪilƣansǝn; bu bǝht-iltipating bilǝn Ɵz ⱪulungning ɵy-jǝmǝti ǝbǝdgiqǝ bǝht-iltipatⱪa nesip bolidu».
Niin rupee nyt siunaamaan palvelias huonetta, että se olis ijankaikkisesti sinun edessäs; sillä sinä Herra, Herra, olet sen puhunut, niin siunattakoon sinun siunauksellas palvelias huone ijankaikkisesti.
