Від Луки 21
1 Поглянувши ж добачив, як кидали дари свої в скарбону заможні.
Mutta kuin hän katsoi, näki hän rikkaat panevan lahjojansa uhri-arkkkuun.
2 Побачив же й одну вдовицю вбогу, що кидала туди дві лепти.
Hän näki myös köyhän lesken panevan siihen kaksi ropoa.
3 І рече: Правдиво глаголю вам, що вдовиця вбога ся більш усїх укинула:
Ja sanoi: totisesti sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin nämät kaikki.
4 всі бо ті з достатку свого кидали у дари Божі, ся ж з недостатку свого увесь прожиток свій, що мала, вкинула.
Sillä kaikki nämät panivat siitä, mitä heillä liiaksi oli, Jumalan uhriski, vaan tämä pani köyhyydestänsä kaiken tavaransa, mikä hänellä oli.
5 І як деякі говорили про церкву, що каміннєм красним та посьвятами украшена, рече:
Ja kuin muutamat sanoivat hänelle templistä, kuinka kauniilla kivillä ja kappaleilla se kaunistettu oli, niin hän sanoi:
6 Із сього, що бачите, прийдуть днї, в котрі не зоставить ся камінь на камені, щоб не зруйновано.
Näitäkö te katselette? Ne päivät pitää tuleman, joina ei pidä kiveä kiven päälle jätettämän, jota ei maahan jaoteta.
7 Питали ж Його, кажучи: Учителю, коли ж се буде? й що за ознака коли се мав стати ся?
Niin he kysyivät häneltä ja sanoivat: Mestari, koskas nämät tapahtuvat? ja mikä merkki on, koska nämät tulevat?
8 Він же рече: Гледїть, щоб не була введені; многі бо прийдуть в імя моє, кажучи: Що се я. А час приближив ся; не йдіть же за вами.
Hän sanoi: katsokaat, ettei teitä petetä; sillä moni tulee minun nimeeni ja sanoo: minä se olen! aika on kyllä läsnä, älkäät kuitenkaan heitä seuratko.
9 Яв же почуєте про войни та ворохобнї, не полохайтесь; мусить бо перш се статись; тільки ж не зараз конець.
Mutta kuin te kuulette sotia ja kapinoita, niin älkäät peljästykö; sillä nämät pitää ensin tapahtuman, vaan ei kohta loppu ole.
10 Тодї рече їм: Устане нарід на нарід і царство на царство,
Niin hän sanoi heille: kansa nousee kansaa vastaan, ja valtakunta valtakuntaa vastaan.
11 і трус великий по місцях, і голоднеча, й помір буде, й страхи, й о-внаки з неба великі будуть.
Ja suuret maan vapistukset pitä joka paikassa tuleman, nälkä ja rutto, kauhistukset ja suuret ihmeet taivaasta tapahtuvat.
12 Та перш того всього наложать на вас руки свої і гонити муть, видаючи в школи й темницї, і водячи перед царі та ігемони задля імя мого.
Mutta ennen näitä kaikkia heittävät he kätensä teidän päällenne, vainoovat ja antavat ylön teitä synagogiin ja vankiuteen, ja vetävät teitä kuningasten ja esimiesten eteen, minun nimeni tähden.
13 І станеть ж воно вам на сьвідкуваннє.
Mutta se tapahtuu teille todistukseksi.
14 Постановіть же в серцях, ваших наперед, не готовитись відказувати:
Niin pankaat nyt se teidän sydämeenne, ettette ennen ajattelisi, kuinka teidän pitää edestänne vastaaman:
15 я бо дам вам уста й премудрість, котрій не здолїють противитись, анї встояти усї противники ваші.
Sillä minä annan teille suun ja viisauden, jota ei he voi puhua vastaan eikä seisoa vastaan, kaikki jotka teitä vastaan ovat.
16 Будете ж видавані й від родителїв, і братів, і родини, й приятелїв; і вбивати муть деяких з вас.
Niin te myös annetaan ylön vanhimmilta, veljiltä, langoilta ja ystäviltä, ja muutamat teistä he tappavat,
17 І будете ненавиджені від усіх задля імя мого.
Ja te tulette vihattaviksi kaikilta, minun nimeni tähden.
18 Та й волосина з голови вашої не загине.
Vaan ei hiuskarvakaan pidä teidän päästänne hukkuman.
19 У терпінню вашому осягнїть душі ваші.
Pitäkäät teidän sielunne kärsivällisyydessä.
20 Як же побачите, що обгорнуто таборами Єрусалим, тоді знайте, що наближило ся спустїннє його.
Mutta kuin te näette Jerusalemin sotaväeltä piiritettävän, niin tietäkäät, että hänen perikatonsa on lähestynyt.
21 Тодї, хто в Юдеї, нехай біжять у гори; а хто в середині в йому, нехай виходять; а ті, що по селах, нехай не ввіходять у него.
Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkaan vuorille, ja jotka hänen keskellänsä ovat, ne lähtekään sieltä ulos, ja jotka maalla ovat, älkään häneen menkö sisälle.
22 Бо се днї мести, щоб справдилось усе написане.
Sillä ne ovat kostopäivät, että kaikki täytettäisiin, mitkä kirjoitetut ovat.
23 Горе ж важким і годуючим у ті днї! буде бо біда велика на землі, і гнів на народі сьому.
Mutta voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri vaiva pitää maan päällä oleman ja viha tämän kansan päällä.
24 І поляжуть від гострого меча, й позаймані будуть у полонь до всіх поган; і топтати муть Єрусалим погане, доки сповнять ся часи поган.
Ja heidän pitää lankeeman miekan terään, ja he viedään vangiksi kaikkinaisen kansan sekaan. Ja Jerusalem pitää tallattaman pakanoilta, siihen asti kuin pakanain aika täytetään.
25 І будуть ознаки на сонцї, й місяці, й зорях, а на землї переполох народів у ваколотї; як зареве море та филї.
Ja merkit pitää oleman auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja maassa kansalla ahdistus epäilyksen tähden. Ja meri ja aallot pitää pauhaaman.
26 І омертвіють люде від страху та дожидання того, що прийде на все-денну: сили бо небесні захитають ся.
Ja ihmiset maassa pitää nääntymän pelvon ja odottamisen tähden niitä, mitkä maan piirin päälle tulevat; sillä taivaan voimat pitää liikutettaman.
27 І тодї побачять Сина чоловічого йдучого на хмарі з силою і славою великою.
Ja silloin heidän pitää näkemän Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kunnialla.
28 Як же почне се діятись, випростуйтесь і підіймайте голови ваші; бо наближилось викупленнє ваше.
Mutta kuin nämät rupeevat tapahtumaan, niin katsokaat, ja nostakaat päänne ylös; sillä teidän lunastuksenne silloin lähestyy.
29 І сказав приповість їм: Бачте смоківницю і всякі дерева:
Ja hän sanoi heille vertauksen: katsokaat fikunapuuta ja kaikkia puita.
30 Як розпукутоть ся вже, бачивши самі розумієте, що вже близько лїто.
Kuin ne jo puhkeevat, niin te näette ja itse teistänne ymmärrätte, että suvi on jo läsnä.
31 Так і ви, коли побачите, як се станеть ся, знайте, що близько царство Боже.
Niin myös te, kuin te näette nämät tapahtuvan, tietäkäät, että Jumalan valtakunta on läsnä.
32 Істино глаголи вам: Ще не перейде рід сей, доки все станеть ся.
Totisesti minä sanon teille: ei tämän sukukunnan pidä suinkaan hukkuman, siihenasti kuin nämät kaikki tapahtuvat.
33 Небо й земля перейде, слова ж мої не перейдуть.
Taivas ja maa on hukkuva, vaan minun sanani ei pidä ikänä hukkaantuman.
34 Остерегайте ся ж, щоб часом не обтягчились ваші серця прожорством та пянством, та журбою життя сього, й щоб несподівано на вас не настиг день той.
Mutta kavahtakaat, ettei teidän sydämenne koskaan raskauteta ylönsyömisestä ja juopumisesta ja elatuksen murheesta, ja se päivä tulee äkisti teidän päällenne.
35 Бо, як сітка, впаде на всіх, що живуть на лицї всієї землі.
Sillä se tulee niinkuin paula kaikkein ylitse, jotka koko maan päällä asuvat.
36 Пильнуйте, по всяк час молячись, щоб удостоїли ся втекти від того всього, що має статись, і станути перед Сином чоловічим.
Sentähden valvokaat ja aina rukoilkaat, että te mahdolliset olisitte kaikkia näit välttämään, jotka pitää tapahtuman, ja seisomaan Ihmisen Pojan edessä.
37 Навчав же днями в церкві, ночами ж виходячи, пробував на горі, званій Оливною.
Ja hän opetti päivällä templissä, mutta yöllä meni hän ulos ja oli yötä vuorella, joka kutsutaan Öljymäeksi.
38 Усї ж люде сходились рано до Него в церкву слухати Його.
Ja kaikki kansa tuli varhain hänen tykönsä templiin, häntä kuulemaan.
