Luke 9
1 Pea naʻe toki ui ia ke fakataha ʻene kau ākonga ʻe toko hongofulu ma toko ua, pea ne tuku kiate kinautolu ʻae mālohi mo e pule ki he kau tēvolo kotoa pē, pea ke fakamoʻui ʻae ngaahi mahaki.
Niin hän kutsui kokoon ne kaksitoista ja antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja voiman parantaa tauteja.
2 Pea ne fekau atu ʻakinautolu ke malangaʻaki ʻae puleʻanga ʻoe ʻOtua, mo fakamoʻui ʻae mahaki.
Ja hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.
3 Pea pehē ʻe ia kiate kinautolu, “ʻOua naʻa ʻave ha meʻa ʻi hoʻomou fononga, ʻae ngaahi tokotoko, pea ha kato, pe ha mā, pe ha paʻanga; pe te mou taki ua ʻae kofutuʻa.
Ja hän sanoi heille: "Älkää ottako mitään matkalle, ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää, ei rahaa, älköön myös kenelläkään olko kahta ihokasta.
4 Pea ko e fale ko ia te mou hū ki ai, mou nofo ai, pea toki ʻalu ai.
Ja mihin taloon tulette, siihen jääkää, ja siitä lähtekää matkallenne.
5 Pea ko e potu ko ia ʻe ʻikai te nau maʻu ʻakimoutolu ʻi ai, ʻoka mou ka ʻalu ʻi he kolo ko ia, mou tūtuuʻi ʻae efu ʻi homou vaʻe ko e fakamoʻoni kiate kinautolu.”
Ja missä eivät ota teitä vastaan, siitä kaupungista lähtekää pois, ja pudistakaa tomu jaloistanne, todistukseksi heitä vastaan."
6 Pea naʻa nau ʻalu, ʻo fononga ʻi he ngaahi potu kakai, pea malangaʻaki ʻae ongoongolelei, mo nau fakamoʻui ʻi he potu kotoa pē.
Niin he lähtivät ja kulkivat kylästä kylään julistaen evankeliumia ja parantaen sairaita kaikkialla.
7 Pea naʻe fanongo ʻa Helota ko e tuʻi ki he meʻa kotoa pē kuo fai ʻe ia: pea naʻa ne puputuʻu ai, koeʻuhi naʻe pehē ʻe he niʻihi, “Kuo toetuʻu ʻa Sione mei he mate.”
Ja neljännysruhtinas Herodes sai kuulla kaikki, mitä tapahtui, eikä tiennyt, mitä ajatella; sillä muutamat sanoivat: "Johannes on noussut kuolleista",
8 Pea [pehē ]ʻe he niʻihi, “Kuo hā mai ʻa ʻIlaisiā; mo e niʻihi, Kuo toetuʻu ha taha ʻi he kau palōfita motuʻa.”
mutta toiset: "Elias on ilmestynyt", toiset taas: "Joku vanhoista profeetoista on noussut ylös".
9 Pea pehē ʻe Helota, “Kuo u tutuʻu ʻae ʻulu ʻo Sione; ka ko hai eni, ʻoku ou fanongo ki ai ʻae ngaahi meʻa ni?” Pea ne ne holi ke mamata kiate ia.
Ja Herodes sanoi: "Johanneksen minä olen mestauttanut; mutta kuka tämä on, josta minä tuollaista kuulen?" Ja hän etsi tilaisuutta saadakseen nähdä hänet.
10 Pea kuo liu mai ʻae kau ʻaposetolo, pea nau fakahā kotoa pē kiate ia ʻaia kuo nau fai. Pea naʻa ne ʻave ʻakinautolu, ʻo afe fakafufū ki he potu lala ʻoe kolo ʻoku ui ko Petesaita.
Ja apostolit palasivat ja kertoivat Jeesukselle kaikki, mitä olivat tehneet. Niin hän otti heidät mukaansa ja vetäytyi yksinäisyyteen lähelle Beetsaida nimistä kaupunkia.
11 Pea kuo ʻilo [ia ]ʻe he kakai, naʻa nau muimui kiate ia: pea ne maʻu ʻakinautolu, ʻo ne lea kiate kinautolu, ki he puleʻanga ʻoe ʻOtua, pea naʻe fakamoʻui ʻakinautolu ʻaia naʻe ʻaonga ke fakamoʻui.
Mutta kun kansa sai sen tietää, seurasivat he häntä; ja hän otti heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja teki terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat.
12 Pea kuo tei ʻosi ʻae ʻaho, pea haʻu ʻae toko hongofulu ma toko ua, ʻonau pehē kiate ia, “Fekau ke ʻalu ʻae kakai, koeʻuhi ke nau ō ki he ngaahi potu kakai mo e ngaahi nofoʻanga kakai ofi mai, ʻo mohe ai, pea maʻu ai ʻae meʻa kai; he ʻoku tau ʻi heni ko e potu lala.”
Ja päivä alkoi laskea. Niin ne kaksitoista tulivat ja sanoivat hänelle: "Laske kansa luotasi, että he menisivät ympärillä oleviin kyliin ja maataloihin majoittumaan ja saamaan ravintoa, sillä täällä me olemme autiossa paikassa".
13 Ka naʻe pehē ʻe ia kiate kinautolu, “Mou ʻatu ha meʻakai kiate kinautolu.” Pea naʻa nau pehēange, “ʻOku ʻikai haʻatau meʻa ka ko e foʻi mā ʻe nima mo e ika ʻe ua, ʻo kapau ʻe ʻikai te mau ō, ʻo fakatau meʻakai mā ʻae kakai ni kotoa pē.”
Mutta hän sanoi heille: "Antakaa te heille syödä". Niin he sanoivat: "Meillä ei ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme lähde ostamaan ruokaa kaikelle tälle kansalle".
14 He naʻe toko nima afe nai ʻae tangata. Pea pehē ʻe ia ki heʻene kau ākonga, “Pule ke nau nofo hifo ʻo tautau toko nimangofulu.”
Sillä heitä oli noin viisituhatta miestä. Niin hän sanoi opetuslapsilleen: "Asettakaa heidät aterioimaan ruokakunnittain, noin viisikymmentä kuhunkin".
15 Pea naʻa nau fai ia, mo pule ke nau nofo hifo kotoa pē.
Ja he tekivät niin ja asettivat kaikki aterioimaan.
16 Pea toʻo ʻe ia ʻae foʻi mā ʻe nima mo e ika ʻe ua, pea hanga hake ia ki he langi, ʻo ne tāpuaki ia, mo tofitofi, ʻo ʻatu ki he kau ākonga ke tufaki ki he kakai.
Niin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ne ja mursi ja antoi opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi.
17 Pea naʻa nau kai ʻo mākona ai kotoa pē: pea naʻe tānaki ʻae toenga kai naʻe toe kiate kinautolu, pea pito ai ʻae kato ʻe hongofulu ma ua.
Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi; ja heiltä jääneet tähteet kerättiin, kaksitoista vakallista palasia.
18 Pea naʻe pehē, ʻi heʻene lotu tokotaha pe, kuo ʻalu ange ʻene kau ākonga: pea fehuʻi ia kiate kinautolu, ʻo pehē, “ʻOku pehē ʻe he kakai, ko hai au?”
Ja tapahtui, kun hän oli yksinäisessä paikassa rukoilemassa ja hänen opetuslapsensa olivat hänen kanssaan, että hän kysyi heiltä ja sanoi: "Kenen kansa sanoo minun olevan?"
19 Pea naʻa nau lea, ʻo pehēange, “Ko Sione ko e Papitaiso;” kae [pehē ]ʻe he niʻihi, “Ko ʻIlaisiā;” pea [pehē ]ʻe he niʻihi, “Kuo toetuʻu ha taha ʻi he kau palōfita motuʻa.”
He vastasivat sanoen: "Johannes Kastajan, mutta toiset Eliaan, toiset taas sanovat, että joku vanhoista profeetoista on noussut ylös".
20 Pea pehē ʻe ia kiate kinautolu. “Ka ʻoku pehē ʻekimoutolu ko hai au?” Pea lea ʻa Pita, ʻo pehēange, “Koe Kalaisi koe ʻoe ʻOtua.”
Niin hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Jumalan Kristus".
21 Pea ne naʻinaʻi mālohi mo fekau ʻe ia kiate kinautolu, ke ʻoua naʻa fakahā ʻae meʻa ko ia ki ha taha;
Niin hän vakavasti varoittaen kielsi heitä kenellekään tästä puhumasta
22 ʻO ne pehē, “ʻE kātaki ʻe he Foha ʻoe tangata ʻae ngaahi meʻa lahi, pea ʻe siʻaki ia ʻe he kau mātuʻa pea mo e kau taulaʻeiki lahi mo e kau tangata tohi, pea ʻe tāmateʻi ia, pea toe fokotuʻu ʻi hono ʻaho tolu.”
ja sanoi: "Ihmisen Pojan pitää kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös".
23 Pea ne pehē kiate kinautolu kotoa pē, “Kapau ʻe muimui ha taha kiate au, tuku ke siʻaki ia ʻe ia, pea toʻo hake ʻene ʻakau māfasia ʻi he ʻaho kotoa pē, pea muimui ʻiate au.
Ja hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.
24 He ko ia ʻe kalofaki ʻene moʻui, ʻe mole ia; ka ko ia ʻe mole ʻene moʻui koeʻuhi ko au, ko ia [pe ]ʻe maʻu ia.
Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän pelastaa sen.
25 He ko e hā hono ʻaonga ki he tangata, ʻo kapau ʻe maʻu ʻe ia ʻa māmani kotoa pē, kae mole ia, pe liaki ia?
Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon?
26 He ko ia ʻe mā ʻiate au mo ʻeku ngaahi lea, ʻe mā ai ʻae Foha ʻoe tangata, ʻoka haʻu ia ʻi hono nāunau ʻoʻona, mo ʻene Tamai, pea mo e kau ʻāngelo māʻoniʻoni.
Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien kirkkaudessa.
27 Ka ʻoku ou tala moʻoni atu kiate kimoutolu, ʻOku tutuʻu ʻae niʻihi ʻi heni, ʻe ʻikai te nau kamata ʻae mate, kaeʻoua ke nau mamata ki he puleʻanga ʻoe ʻOtua.”
Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan."
28 Hili ʻae ngaahi lea ni, ko e ʻaho nai ʻe valu, naʻe ʻave ʻe ia ʻa Pita mo Sione mo Semisi, pea nau ō hake ki he moʻunga ke lotu.
Noin kahdeksan päivää sen jälkeen kuin hän oli tämän puhunut, hän otti mukaansa Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan.
29 Pea ʻi heʻene lotu, naʻe fakafoʻou ʻae anga ʻo hono fofonga, pea naʻe hinehina ʻo ngingila hono ngaahi kofu.
Ja hänen rukoillessaan hänen kasvojensa näkö muuttui, ja hänen vaatteensa tulivat säteilevän valkoisiksi.
30 Pea vakai, naʻe alea mo ia ʻae tangata ʻe toko ua, ʻaia ko Mōsese mo ʻIlaisiā:
Ja katso, hänen kanssaan puhui kaksi miestä, ja ne olivat Mooses ja Elias.
31 ʻO na hā mai ʻi he nāunau, ʻonau alea ki heʻene pekia, ʻaia te ne fai ʻi Selūsalema.
He näkyivät kirkkaudessa ja puhuivat hänen poismenostansa, jonka hän oli saattava täytäntöön Jerusalemissa.
32 Ka ko Pita mo kinaua naʻe ʻiate ia naʻa nau māfasia ʻi he [fie ]mohe: pea ʻi heʻenau ʻā, naʻa nau mamata ki hono nāunau, pea mo e ongo tangata naʻa nau tutuʻu mo ia.
Mutta Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssansa, olivat unen raskauttamia; mutta kun he siitä heräsivät, näkivät he hänen kirkkautensa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat hänen luonansa.
33 Pea pehē, ʻi he ʻena ʻalu ʻiate ia, naʻe pehē ʻe Pita kia Sisu, “ʻEiki, ʻoku lelei ʻetau ʻi heni: pea tuku ke mau ngaohi ha fale ʻe tolu; ke ʻoʻou ʻae taha, pea taha ʻo Mōsese, pea taha ʻo ʻIlaisiā:” ka naʻe ʻikai ʻilo ʻe ia ʻene lea.
Ja kun nämä olivat eroamassa hänestä, sanoi Pietari Jeesukselle: "Mestari, meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Elialle yksi". Mutta hän ei tiennyt, mitä sanoi.
34 Pea lolotonga ʻene lea pehē, naʻe fakamalū ʻaki ʻakinautolu ʻae ʻao: pea naʻa nau manavahē ʻi heʻenau hū ki he ʻao.
Ja hänen tätä sanoessaan tuli pilvi ja peitti heidät varjoonsa; ja he peljästyivät joutuessaan pilveen.
35 Pea naʻe ongo mai ʻae leʻo mei he ʻao, ʻo pehē, “Ko hoku ʻAlo ʻofaʻanga eni: fanongo kiate ia.”
Ja pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun Poikani, se valittu; kuulkaa häntä".
36 Pea hili ʻae lea, naʻe ʻilo ʻa Sisu ʻoku tokotaha pe. Pea naʻa nau fufū eni, ʻo ʻikai fakahā ki ha tokotaha, ʻi he ngaahi ʻaho ko ia, ha meʻa ʻe taha kuo nau mamata ki ai.
Ja äänen kuuluessa he huomasivat Jeesuksen olevan yksin. Ja he olivat siitä vaiti eivätkä niinä päivinä ilmoittaneet kenellekään mitään siitä, mitä olivat nähneet.
37 Pea pehē, ʻi he pongipongi hake, naʻa nau ʻalu hifo mei he moʻunga, pea fakafetaulaki kiate ia ʻae fuʻu kakai,
Kun he seuraavana päivänä menivät alas vuorelta, tuli paljon kansaa häntä vastaan.
38 Pea vakai, naʻe kalanga mai ʻae tangata ʻi he kakai, ʻo pehē, “ʻE ʻEiki, ʻoku ou kole kiate koe, ke ke vakai ki hoku foha: he ko ʻeku tamasiʻi tokotaha pe ia.
Ja katso, kansanjoukosta huusi eräs mies sanoen: "Opettaja, minä rukoilen sinua, katsahda minun poikani puoleen, sillä hän on minun ainokaiseni;
39 Pea vakai, ʻoku puke ia ʻe he laumālie, pea fokifā ʻoku tangi kalanga ia; pea ʻoku ne haeʻi ke koā ai ia, pea ʻoku ne haʻaki ia, pea ʻalu ai ʻi he taʻefieʻalu.”
ja katso, hänen kimppuunsa käy henki, ja heti hän parkaisee, ja se kouristaa häntä, niin että vaahto lähtee; ja vaivoin se hänestä poistuu, runnellen häntä.
40 Pea ne u kole ki hoʻo kau ākonga ke kapusi ia; ka naʻe ʻikai te nau faʻa fai.
Ja minä pyysin sinun opetuslapsiasi ajamaan sitä ulos, mutta he eivät voineet."
41 Pea lea ʻa Sisu, ʻo pehēange, “ʻAe toʻutangata taʻetui mo angakovi, ʻe fēfē hono fuoloa ʻo ʻetau nonofo, mo ʻeku kātaki ʻakimoutolu? ʻOmi ho foha ki heni.”
Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi, sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi; kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne ja kärsiä teitä? Tuo poikasi tänne."
42 Pea ʻi heʻene haʻu, naʻe haʻaki ia ʻe he tēvolo, mo haeʻi. Pea naʻe tautea ʻe Sisu ʻae laumālie ʻuli, mo fakamoʻui ʻae tamasiʻi, ʻo toe ʻatu ia ki heʻene tamai.
Ja vielä pojan tullessakin riivaaja repi häntä ja kouristi kovin. Mutta Jeesus nuhteli saastaista henkeä ja paransi pojan ja antoi hänet takaisin hänen isällensä.
43 Pea naʻa nau ofo kotoa pē ʻi he māfimafi lahi ʻoe ʻOtua. Ka ʻi heʻenau ofo kotoa pē ʻi he meʻa fulipē naʻe fai ʻe Sisu, pea pehē ʻe ia ki heʻene kau ākonga,
Ja kaikki hämmästyivät Jumalan valtasuuruutta. Mutta kun kaikki ihmettelivät kaikkea sitä, mitä Jeesus teki, sanoi hän opetuslapsillensa:
44 “Tuku ke ongo ki ho ʻoʻou telinga ʻae ngaahi lea ko eni: ʻe tukuange ʻae Foha ʻoe tangata ki he nima ʻoe kakai.”
"Ottakaa korviinne nämä sanat: Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin".
45 Ka naʻe ʻikai te nau ʻilo ʻae lea ni, pea naʻe fufū ia meiate kinautolu, pea ʻikai ai te nau ʻilo ia: pea naʻa nau manavahē ke fehuʻi kiate ia ʻi he lea ko ia.
Mutta he eivät käsittäneet tätä puhetta, ja se oli heiltä peitetty, niin etteivät he sitä ymmärtäneet, ja he pelkäsivät kysyä häneltä, mitä se puhe oli.
46 Pea naʻe tupu ʻiate kinautolu ʻae fakakikihi, pe ko hai ʻe lahi ʻiate kinautolu.
Ja heidän mieleensä tuli ajatus, kuka heistä mahtoi olla suurin.
47 Pea ʻiloʻi ʻe Sisu ʻae mahalo ʻa honau loto, pea toʻo mai ʻe ia ʻae tamasiʻi, ʻo tuku ia ke ofi kiate ia,
Mutta kun Jeesus tiesi heidän sydämensä ajatuksen, otti hän lapsen ja asetti sen viereensä
48 ʻO ne pehē kiate kinautolu, “Ko ia ia ʻe maʻu ʻae tamasiʻi ni ʻi hoku huafa, ʻoku ne maʻu au; pea ko ia ia ʻoku ne maʻu au, ʻoku ne maʻu ʻaia naʻa ne fekau au: he ko ia ʻoku siʻi ʻiate kimoutolu kotoa pē, ko ia ia ʻe lahi.”
ja sanoi heille: "Joka ottaa tykönsä tämän lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut; ja joka ottaa tykönsä minut, ottaa tykönsä hänet, joka on minut lähettänyt. Sillä joka teistä kaikista on pienin, se on suuri."
49 Pea lea ʻa Sione, ʻo pehēange, “ʻEiki, naʻa mau mamata ki ha taha ʻoku kapusi ʻae kau tēvolo ʻi ho huafa; pea naʻa mau taʻofi ia, he ʻoku ʻikai ke muimui ia mo kimautolu.”
Silloin Johannes rupesi puhumaan ja sanoi: "Mestari, me näimme erään miehen sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia, ja me kielsimme häntä, koska hän ei seuraa meidän mukanamme".
50 Pea pehē ʻe Sisu kiate ia, “ʻOua naʻa taʻofi: he ko ia ʻoku ʻikai angatuʻu kiate kitautolu ʻoku kau ia mo kitautolu.”
Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Älkää kieltäkö; sillä joka ei ole teitä vastaan, se on teidän puolellanne".
51 Pea pehē, ʻi he ofi ʻae ngaahi ʻaho ke maʻu hake ai ia ki ʻolunga, naʻa ne fakahangatonu hono fofonga ke ʻalu ki Selūsalema,
Ja kun hänen ylösottamisensa aika oli täyttymässä, käänsi hän kasvonsa Jerusalemia kohti, vaeltaaksensa sinne.
52 ʻO ne fekau ʻe ia ʻae kau fakamelomelo ke muʻomuʻa ʻi hono ʻao: pea naʻa nau ō, ʻo hū ki he potu kakai ʻo Samēlia, ke teuteu [ai ]kiate ia.
Ja hän lähetti edellänsä sanansaattajia; ja he lähtivät matkalle ja menivät erääseen samarialaisten kylään valmistaakseen hänelle majaa.
53 Ka naʻe ʻikai te nau maʻu ia, koeʻuhi naʻe hanga hono mata ʻo hangē ka ʻalu ia ki Selūsalema.
Mutta siellä ei otettu häntä vastaan, koska hän oli vaeltamassa kohti Jerusalemia.
54 Pea kuo mamata ki ai ʻene ākonga ko Semisi mo Sione, pea na pehē, “ʻEiki, ʻe lelei kiate koe ke ma fekau hifo ʻae afi mei he langi, ʻo fakaʻauha ʻakinautolu, ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe ʻIlaisiā?”
Kun hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes sen näkivät, sanoivat he: "Herra, tahdotko, niin sanomme, että tuli taivaasta tulkoon alas ja hävittäköön heidät?"
55 Ka naʻe tangaki ia ki mui, ʻo valoki ʻakinaua, ʻo pehē, “ʻOku ʻikai siʻi te mo ʻilo ʻae anga ʻo homo loto.
Mutta hän kääntyi ja nuhteli heitä.
56 He naʻe ʻikai haʻu ʻae Foha ʻoe tangata ke fakaʻauha ʻae moʻui ʻae kakai, ka ke fakamoʻui.” Pea naʻa nau ō ki he potu kakai ʻe taha.
Ja he vaelsivat toiseen kylään.
57 Pea ʻi heʻenau ō ʻi he hala, naʻe pehē ʻe he tokotaha kiate ia, “ʻEiki, te u muimui kiate koe ʻi he potu kotoa pē te ke ʻalu ki ai.”
Ja heidän tietä vaeltaessaan eräs mies sanoi hänelle: "Minä seuraan sinua, mihin ikinä menet".
58 Ka naʻe pehē ʻe Sisu kiate ia, “ʻOku maʻu ʻe he fanga fokisi ʻae tafu, pea ʻoku ʻi he fanga manu ʻoe ʻatā ʻae moheʻanga; ka ʻoku ʻikai ʻi he Foha ʻoe tangata ha potu ke tokoto ai hono ʻulu.”
Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi".
59 Pea pehē ʻe ia ki ha taha kehe, “Muimui mai kiate au.” Ka naʻe pehē ʻe ia, “ʻEiki, tuku au ke u tomuʻa ʻalu ʻo tanu ʻeku tamai.”
Toiselle hän sanoi: "Seuraa minua". Mutta tämä sanoi: "Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni".
60 Pea pehē ʻe Sisu kiate ia, “Tuku ke tanu ʻe he mate honau mate; ka ke ʻalu koe ʻo malangaʻaki ʻae puleʻanga ʻoe ʻOtua.”
Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Anna kuolleitten haudata kuolleensa, mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa".
61 Pea naʻe pehē foki ʻe he tokotaha, “ʻEiki, te u muimui kiate koe; kae tuku au ke u tomuʻa ʻalu ʻo feʻiloaki mo kinautolu ʻi hoku fale.”
Vielä eräs toinen sanoi: "Minä tahdon seurata sinua, Herra; mutta salli minun ensin käydä ottamassa jäähyväiset kotiväeltäni".
62 Pea pehē ʻe Sisu kiate ia, “ʻOku ʻikai ha taha kuo ʻai hono nima ki he huo toho, kae sio ki mui, ʻe ʻaonga ki he puleʻanga ʻoe ʻOtua.”
Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaan".
