< Sione 3 >

1 Pea naʻe ai ha tangata ʻi he kau Fālesi, ko Nikotimasi hono hingoa, ko e ʻeiki [ia ]ʻi he kakai Siu.
Niin oli yksi mies Pharisealaisista, Nikodemus nimeltä, Juudalaisten ylimmäinen.
2 Pea naʻe haʻu ia kia Sisu ʻi he poʻuli, ʻo ne pehē, “Lāpai, ʻoku mau ʻilo ko e akonaki koe kuo haʻu mei he ʻOtua: he ʻoku ʻikai ha tangata ʻoku faʻa fai ʻae ngaahi mana ni ʻoku ke fai, ʻo kapau ʻoku ʻikai ʻiate ia ʻae ʻOtua.”
Se tuli yöllä Jesuksen tykö ja sanoi hänelle: Mestari, me tiedämme, että sinä olet Jumamalasta opettajaksi tullut; sillä ei taida kenkään niitä tunnustähtiä tehdä, joita sinä teet, jollei Jumala ole hänen kanssansa.
3 Pea lea ʻa Sisu, ʻo pehēange kiate ia, “Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate koe, Kapau ʻe ʻikai fanauʻi foʻou ha tangata, ʻe ʻikai ʻaupito mamata ia ki he puleʻanga ʻoe ʻOtua.”
Jesus vastasi ja sanoi hänelle: totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ellei joku vastuudesta synny, ei hän taida Jumalanmalan valtakuntaa nähdä.
4 Pea pehē ʻe Nikotimasi kiate ia, “ʻE faʻa fanauʻi fēfeeʻi ʻae tangata ʻoku motuʻa? ʻE toe faʻa hū ia ki he manāva ʻo ʻene faʻē, pea fanauʻi?”
Nikodemus sanoi hänelle: kuinka taitaa ihminen vanhana syntyä? taitaako hän äitinsä kohtuun jälleen mennä, ja syntyä?
5 Pea pehē ʻe Sisu, “Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate koe, Kapau ʻe ʻikai fanauʻi ʻae tangata ʻi he vai pea mo e Laumālie, ʻe ʻikai ʻaupito faʻa hū ia ki he puleʻanga ʻoe ʻOtua.
Jesus vastasi: totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ellei joku synny vedestä ja Hengestä ei hän taida Jumalan valtakuntaan sisälle tulla.
6 Ko ia kuo fanauʻi ʻi he kakano, ko e kakano ia; pea ko ia kuo fanauʻi ʻi he Laumālie, ko e laumālie ia.
Mitä lihasta syntynyt on, se on liha, ja mitä Hengestä syntynyt on se on henki.
7 ‌ʻOua te ke ofo ʻi heʻeku tala kiate koe, ʻOku totonu ke mou fanauʻi foʻou.
Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän pitää uudesta syntymän.
8 ‌ʻOku maʻili ʻae matangi ko hono faʻiteliha pe, pea ʻoku ke fanongo ki hono mumuhu ʻo ia, ka ʻoku ʻikai te ke ʻilo pe ʻoku haʻu mei fē, pe ʻalu ki fē ia: ʻoku pehē pe ʻaia kotoa pē ʻoku fanauʻi ʻi he Laumālie.”
Tuuli puhaltaa, kussa hän tahtoo, ja sinä kuulet hänen humunsa, ja et tiedä, kusta hän tulee taikka kuhunka hän menee: näin on jokainen, joka Hengestä syntynyt on.
9 Pea leaange ʻa Nikotimasi, ʻo ne pehē kiate ia, “ʻOku fēfē nai ʻae ngaahi meʻa ni?”
Vastasi Nikodemus ja sanoi hänelle: kuinka ne taitavat tapahtua?
10 Pea leaange ʻa Sisu, ʻo pehē kiate ia, “He ko e akonaki koe ʻi ʻIsileli, pea ʻoku ʻikai te ke ʻiloa ʻae ngaahi meʻa ni?
Jesus vastasi ja sanoi hänelle: sinä olet mestari Israelissa, ja et näitä tiedä!
11 Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate koe, ʻOku mau lea ʻaki ʻaia ʻoku mau ʻilo, ʻo fakapapau ʻaia kuo mau mamata; ka ʻoku ʻikai te mou maʻu ʻemau fakamoʻoni.
Totisesti, totisesti sanon minä sinulle: me puhumme, mitä me tiedämme, ja todistamme, mitä me näemme, ja ette ota vastaan meidän todistustamme.
12 Kapau ʻoku ʻikai te mou tui ʻi heʻeku tala kiate kimoutolu ʻae meʻa ʻoe māmani, ʻe fēfē hoʻomou tui, ʻo kapau teu tala kiate kimoutolu ʻae meʻa ʻoe langi?
Jos minä maallisia teille sanoin, ja ette usko: kuinka te uskoisitte, jos minä taivaallisia teille sanoisin?
13 Pea ʻoku teʻeki ai ʻalu hake ha tangata ki he langi, ka ko ia pe naʻe ʻalu hifo mei he langi, ʻae Foha ʻoe tangata ʻaia ʻoku ʻi he langi.”
Ei astu kenkään ylös taivaasen, vaan joka taivaasta astui alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.
14 Pea hangē naʻe hiki hake ʻe Mōsese ʻae ngata ʻi he toafa, ʻe pehē hono hiki ʻae Foha ʻoe tangata ki ʻolunga:
Ja niinkuin Moses ylensi kärmeen korvessa, niin myös Ihmisen Poika pitää ylennettämän.
15 Koeʻuhi ko ia kotoa pē ʻoku tui kiate ia ke ʻoua naʻa ʻauha ia, kae maʻu ʻae moʻui taʻengata. (aiōnios g166)
Että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman. (aiōnios g166)
16 He naʻe ʻofa pehē ʻae ʻOtua ki māmani, naʻa ne foaki hono ʻAlo pe taha naʻe fakatupu, koeʻuhi ko ia kotoa pē ʻe tui kiate ia ke ʻoua naʻa ʻauha, kae maʻu ʻae moʻui taʻengata. (aiōnios g166)
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman. (aiōnios g166)
17 He naʻe ʻikai fekau ʻe he ʻOtua hono ʻAlo ki māmani ke fakamalaʻia ʻa māmani: ka koeʻuhi ke moʻui ʻa māmani ʻiate ia.
Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan, tuomitsemaan maailmaa, mutta että maailma pitää hänen kauttansa vapahdettaman.
18 Ko ia ʻoku tui kiate ia, ʻoku ʻikai fakamalaʻia ia: ka ko ia ʻoku ʻikai tui, ʻoku fakamalaʻia ni ia, koeʻuhi ʻoku ʻikai tui ia ʻi he huafa ʻoe ʻAlo pe taha naʻe tupu ʻi he ʻOtua.
Joka hänen päällensä uskoo, ei häntä tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu; sillä ei hän uskonut Jumalan ainoan Pojan nimen päälle.
19 Pea ko e malaʻiaʻanga eni, koeʻuhi kuo haʻu ʻae maama ki māmani, pea ʻofa lahi ʻae kakai ki he poʻuli ʻi he maama, koeʻuhi ʻoku kovi ʻenau ngaahi ngāue.
Mutta tämä on tuomio: että valkeus tuli maailmaan, ja ihmiset rakastivat enemmin pimeyttä kuin valkeutta; sillä heidän työnsä olivat pahat.
20 He ko ia fulipē ʻoku fai kovi ʻoku fehiʻa ki he maama, pea ʻoku ʻikai haʻu ia ki he maama, telia naʻa fakahā ai ʻene ngaahi ngāue.
Sillä jokainen, joka pahaa tekee, se vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen töitänsä pitäisi laitettaman.
21 Ka ko ia ʻoku fai ki he moʻoni, ʻoku haʻu ia ki he maama, koeʻuhi ke fakahā ai ʻene ngaahi ngāue, ʻoku fai ia ʻi he ʻOtua.
Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen työnsä nähtäisiin; sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.
22 Pea hili eni, naʻe haʻu ʻa Sisu mo ʻene kau ākonga ki he fonua ko Siutea; pea nofo ai mo kinautolu, ʻo fai papitaiso.
Sitte tuli Jesus ja hänen opetuslapsensa Juudean maahan, ja asui siellä heidän kanssansa, ja kasti.
23 Pea naʻe fai papitaiso ʻa Sione foki ʻi ʻEnoni ʻo ofi ki Selemi, koeʻuhi naʻe ʻi ai ʻae vai lahi: pea naʻe haʻu ʻae kakai, ʻo papitaiso.
Mutta Johannes kasti myös Enonissa läsnä Salimia, sillä siellä oli palto vettä; ja he tulivat ja kastettiin.
24 He naʻe teʻeki ai ʻave ʻa Sione ki he fale fakapōpula.
Sillä ei Johannes ollut vielä silloin vankiuteen heitetty.
25 Pea naʻe kikihi ʻae kau ākonga ʻa Sione mo e kau Siu ki he fakamaʻa.
Niin tuli kysymys Johanneksen opetuslasten ja Juudalaisten välillä puhdistuksesta.
26 Pea naʻa nau haʻu kia Sione ʻonau pehē kiate ia, “Lāpai, ko ia ia naʻe ʻiate koe ʻituʻa Sioatani, ʻaia naʻa ke fakamoʻoni ki ai, vakai, ʻoku fai papitaiso ʻe ia, pea ʻoku ʻalu ange ʻae kakai kotoa pē kiate ia.”
Ja he tulivat Johanneksen tykö ja sanoivat hänelle: opettaja, se joka sinun kanssas oli toisella puolella Jordania, josta sinä todistit, katso, hän kastaa, ja jokainen menee hänen tykönsä.
27 Pea leaange ʻa Sione, ʻo pehē, “ʻOku ʻikai faʻa maʻu ʻe ha tangata ha meʻa, ka ʻi hono foaki ia kiate ia mei he langi.
Johannes vastasi ja sanoi: ei ihminen taida mitään ottaa, ellei hänelle anneta taivaasta.
28 ‌ʻOku mou fakamoʻoni kiate au naʻaku pehē, ‘ʻOku ʻikai ko e Kalaisi au, ka kuo fekau au ke muʻomuʻa ʻiate ia.’
Te olette itse minun todistajani, että minä olen sanonut: en minä ole Kristus, vaan minä olen hänen edellänsä lähetetty.
29 Ko ia ʻoku ne maʻu ʻae taʻahine, ko e tangata taʻane ia: ka ko e kāinga ʻoe tangata taʻane ʻoku tuʻu ʻo fanongo kiate ia, ʻoku fiefia lahi ia ko e meʻa ʻi he leʻo ʻoe tangata taʻane: ko ia ko ʻeku fiefia ni kuo kakato.
Jolla on morsian, se on ylkä; mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuultelee häntä, se iloittaa itsiänsä yljän äänestä sangen suuresti; sentähden on tämä minun iloni täytetty.
30 ‌ʻE fakaʻaʻau ia ki muʻa, ka te u fakaʻaʻau au ki mui.”
Hänen tulee kasvaa, mutta minun pitää vähenemän.
31 Ko ia ʻoku haʻu mei ʻolunga, ʻoku māʻolunga taha pe ia: ko ia ʻoku mei he māmani, ʻoku fakamaama ia, pea ʻoku lea ia ki he māmani: ko ia ʻoku haʻu mei he langi, ʻoku māʻolunga taha pe ia.
Joka ylhäältä tulee, se on kaikkein päällä, ja joka maasta on, se on maasta ja puhuu maasta. Joka taivaasta tulee, hän on kaikkein ylin.
32 Pea ko e meʻa kuo ne mamata mo ongoʻi, ko ia ʻoku ne fakamoʻoni ki ai; ka ʻoku ʻikai maʻu ʻe ha tangata ʻene fakamoʻoni.
Ja mitä hän nähnyt ja kuullut on, sen hän todistaa, ja ei kenkään ota vastaan hänen todistustansa.
33 Ko ia kuo ne tui ki heʻene fakamoʻoni, kuo ne ʻai ki ai hono fakaʻilonga ʻoku moʻoni ʻae ʻOtua.
Joka hänen todistuksensa otti vastaan, se päätti Jumalan olevan totisen.
34 He ko ia kuo fekau ʻe he ʻOtua, ʻoku ne lea ʻaki ʻae ngaahi lea ʻae ʻOtua: he ʻoku ʻikai tuku fuofua ʻe he ʻOtua ʻae Laumālie [kiate ia].
Sillä jonka Jumala lähetti, se puhuu Jumalan sanoja; sillä ei Jumala anna Henkeä mitalla.
35 ‌ʻOku ʻofa ʻae Tamai ki he ʻAlo, pea kuo ne tuku ʻae meʻa kotoa pē ki hono nima.
Isä rakastaa Poikaa, ja antoi kaikki hänen käteensä.
36 Ko ia ʻoku tui ki he ʻAlo, ʻoku ne maʻu ʻae moʻui taʻengata: pea ko ia ʻoku ʻikai tui ki he ʻAlo, ʻe ʻikai te ne mamata ki he moʻui; ka ʻoku nofo pe kiate ia ʻae houhau ʻoe ʻOtua. (aiōnios g166)
Joka uskoo Pojan päälle, hänellä on ijankaikkinen elämä; mutta joka ei usko Pojan päälle, ei hänen pidä elämää näkemän, mutta Jumalan viha pysyy hänen päällänsä. (aiōnios g166)

< Sione 3 >