Salmos 81

1 Haz un canto a Dios, nuestra fortaleza: lanza un alegre clamor al Dios de Jacob!

Gittitin päällä, edelläveisaajalle, Asaphin (Psalmi.) Veisatkaat iloisesti Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme: ihastukaat Jakobin Jumalalle.

2 Canten al son del pandero, con él arpa y él salterio.

Ottakaat psalmit ja tuokaat kanteleet, iloiset harput ja psaltari.

3 Toquen el cuerno en el tiempo de la luna nueva, en la luna llena, en nuestro día de fiesta santa:

Soittakaat pasunilla uudessa kuussa, meidän lehtimajamme juhlapäivänä.

4 Porque esta es la ley de Israel, y la ley del Dios de Jacob.

Sillä se on tapa Israelissa, ja Jakobin Jumalan oikeus.

5 Se lo dio a José como testigo cuando salió a la tierra de Egipto; entonces las palabras de una extraña lengua sonaban en mis oídos.

Sen hän pani Josephissa todistukseksi, koska he Egyptin maalta läksivät, ja oudon kielen kuulleet olivat.

6 Bajé el peso de su espalda; sus manos se hicieron libres de las cestas.

Minä olen heidän olkansa kuormasta vapahtanut; ja heidän kätensä pääsivät tiiliä tekemästä.

7 Tú soltaste un grito en tu tribulación, y yo te hice libre; Te di una respuesta en el lugar secreto del trueno; Te puse a prueba en las aguas de Meribah. (Selah)

Koska sinä tuskassas minua avukses huusit, niin minä autin sinua: minä kuulin sinua, koska tuulispää tuli sinun päälles, ja koettelin sinua riitaveden tykönä, (Sela)

8 Escucha, pueblo mío, y te daré mi palabra, oh Israel, si solo haces lo que digo.

Kuule, minun kansani, minä todistan sinun seassas: Israel, jospa sinä minua kuulisit!

9 No habrá ningún dios extraño entre ustedes; no debes rendir culto a ningún otro dios.

Ei pidä sinun seassas muukalainen jumala oleman, ja ei pidä sinun vierasta jumalaa kumartaman.

10 Yo soy el Señor tu Dios, que te subío de la tierra de Egipto; abre tu boca, para que yo te dé de comer.

Minä olen Herra sinun Jumalas, joka sinun vein ulos Egyptin maalta: levitä suus, niin minä sen täytän.

11 Pero mi pueblo no escuchó mi voz; Israel no quiso obedecerme, nada que ver conmigo.

Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, ja Israel ei totellut minua.

12 Así que los entregué a los deseos de sus corazones; para que puedan ir tras sus malvados propósitos.

Niin minä laskin heitä sydämensä pahuuteen, vaeltamaan neuvonsa jälkeen.

13 Si tan solo mi gente me escuchara, caminando en mis caminos!

Jos minun kansani kuulis minua, ja Israel minun teissäni kävis,

14 Yo rápidamente vencería a sus enemigos: mi mano se volvería contra aquellos que hacen la guerra contra ellos.

Niin minä pian heidän vihollisensa painaisin alas, ja käteni kääntäisin heidän vihollistensa päälle,

15 Los que odiaban al Señor serían quebrantados, y su destrucción sería eterna.

Ja Herran viholliset hukkaan tulisivat; mutta heidän aikansa olisi ijankaikkisesti pysyvä,

16 Yo les daría el mejor grano por comida; estarías lleno de miel de la roca.

Ja minä ruokkisin heitä parhailla nisuilla, ja ravitsisin heitä hunajalla kalliosta.