Salmos 73

1 En verdad, Dios es bueno con Israel, incluso con los limpios de corazón.

Asaphin Psalmi. Totta on Jumala hyvä Israelille, niille, jotka puhtaat sydämestä ovat.

2 Pero en cuanto a mí, mis pies casi habían desaparecido de debajo de mí; Estaba cerca de resbalar;

Mutta minä olisin pian jaloillani horjunut: minun askeleeni olisivat lähes liukastuneet.

3 Debido a mi envidia de los hombres orgullosos, cuando vi el bienestar de los malhechores.

Sillä minä närkästyin öykkäreistä, että minä näin jumalattomat menestyvän.

4 Porque no tienen dolor; sus cuerpos son gordos y fuertes.

Sillä ei he ole missään kuoleman hädässä, vaan heidän voimansa pysyy vahvana.

5 Ellos no están en problemas como otros; no tienen parte en el infeliz destino de los hombres.

Ei he ole vastoinkäymisessä niinkuin muut ihmiset, ja ei heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.

6 Por esta razón, el orgullo los rodea como una cadena; están vestidos con un comportamiento violento como con una túnica.

Sentähden on heidän ylpeytensä koria, ja heidän väkivaltansa kaunistaa heitä.

7 Sus ojos se les saltan de gordura; ellos tienen más que el deseo de su corazón.

Heidän silmänsä paisuvat lihavuudesta: he tekevät mitä ainoastansa heille kelpaa.

8 Sus pensamientos son profundos con planes malvados; su charla desde sus asientos de poder es de actos crueles.

Kaikkia he katsovat ylön, ja sitte pahasti puhuvat: he puhuvat ja laittavat ylpiästi.

9 Su boca contra el cielo; su lengua van caminando por la tierra.

Mitä he puhuvat, sen täytyy olla taivaasta puhuttu: mitä he sanovat, sen täytyy maan päällä kelvata.

10 Por esta razón están llenos de pan; y el agua siempre fluye para ellos. Por eso Dios hará volver a su pueblo aquí.

Sentähden noudattaa heitä yhteinen kansa, ja kokoontuvat heidän tykönsä niinkuin vedet,

11 Y dicen: ¿Cómo verá el Señor esto? ¿hay conocimiento en el Altísimo?

Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän?

12 Verdaderamente, tales son los pecadores; les va bien en todo momento, y su riqueza aumenta.

Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.

13 En cuanto a mí, hice limpio mi corazón en vano, y lavé mis manos en inocencia.

Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni?

14 Porque he estado turbado todo el día; cada mañana he sufrido un castigo.

Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä?

15 Si quisiera aclarar cómo es, diría: eres falso para la generación de tus hijos.

Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat.

16 Cuando mis pensamientos se volvieron para ver la razón de esto, fue un cansancio en mis ojos;

Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas,

17 Hasta que entré en el lugar santo de Dios, y vi el fin de los malhechores.

Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa.

18 Pusiste sus pies donde había peligro de resbalar, para que descendieran a la destrucción.

Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan.

19 ¡Cuán de repente se desperdician! los miedos son la causa de su destrucción.

Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun.

20 Como un sueño cuando uno está despierto, se acaban; son como una imagen que no se recuerda cuando termina el sueño.

Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi.

21 Mi corazón se amargó y me dolió la mordedura de la tristeza.

Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani,

22 En cuanto a mí, fui necio y sin conocimiento; Yo era como una bestia delante de ti.

Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs.

23 Pero aún estoy contigo; me has tomado de mi mano derecha.

Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.

24 Tu sabiduría será mi guía, y más tarde me pondrás en un lugar de honor.

Sinä talutat minua neuvollas, ja korjaat minua viimein kunnialla.

25 ¿A quién tengo yo en los cielos sino a ti? y tenerte no deseo nada en la tierra.

Kuin sinä ainoastansa minulla olisit, niin en minä ensinkään sitte taivaasta eli maasta tottelisi.

26 Mi carne y mi corazón están consumiéndose; pero Dios es la Roca de mi corazón y mi herencia eterna.

Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani.

27 Porque los que están lejos de ti vendrán a la destrucción; acabarás con todos los que no guardaron fe en ti.

Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat: sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät.

28 Pero es bueno para mí acercarme a Dios; he puesto mi fe en el Señor Dios, para que pueda contar todas sus obras.

Mutta se on minun iloni, että minä itseni Jumalan tykö pidän, ja panen toivoni Herran, Herran päälle, ilmoittamaan kaikkia sinun töitäs.