Salmos 88
1 Canción de Salmo: a los hijos de Coré: al Vencedor: para cantar sobre Mahalat; Masquil de Hemán el ezraíta. Oh SEÑOR, Dios de mi salud, día y noche clamo delante de ti.
Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi. Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.
2 Entre mi oración en tu presencia; inclina tu oído a mi clamor.
Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen.
Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa. (Sheol h7585)
4 Soy contado con los que descienden al hoyo, soy como hombre sin fuerza;
Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.
5 librado entre los muertos. Como los muertos que duermen en el sepulcro, que no te acuerdas más de ellos, y que son cortados de tu mano.
Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.
6 Me has puesto en el hoyo profundo, en tinieblas, en honduras.
Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.
7 Sobre mí se ha acostado tu ira, y me has afligido con todas tus ondas. (Selah)
Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. (Sela)
8 Has alejado de mí mis conocidos; me has puesto por abominación a ellos; estoy encerrado, y no saldré.
Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.
9 Mis ojos enfermaron a causa de mi aflicción; te he llamado, oh SEÑOR, cada día he extendido a ti mis manos.
Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi.
10 ¿Harás tú milagro a los muertos? ¿Se levantarán los muertos para alabarte? (Selah)
Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? (Sela)
11 ¿Será contada en el sepulcro tu misericordia, o tu verdad en la perdición?
Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?
12 ¿Será conocida en las tinieblas tu maravilla, y tu justicia en la tierra del olvido?
Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?
13 Mas yo a ti he clamado, oh SEÑOR; y de mañana te previno mi oración.
Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.
14 ¿Por qué, oh SEÑOR, desechas mi alma? ¿Por qué escondes tu rostro de mí?
Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?
15 Yo soy pobre y menesteroso; desde la juventud he llevado tus temores, he estado medroso.
Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.
16 Sobre mí han pasado tus iras; tus espantos me han cortado.
Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut.
17 Me han rodeado como aguas de continuo; me han cercado a una.
Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.
18 Has alejado de mí al amigo y al compañero; y mis conocidos has puesto en la tiniebla.
Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.
