Salmos 74

1 Masquil de Asaf. ¿Por qué, oh Dios, nos has desechado para siempre? ¿Por qué ha humeado tu furor contra las ovejas de tu prado?

Aasafin mietevirsi. Miksi sinä, Jumala, hylkäsit meidät ainiaaksi, miksi suitsuaa sinun vihasi laitumesi lampaita vastaan?

2 Acuérdate de tu congregación, que adquiriste de antiguo, cuando redimiste la vara de tu heredad; este monte de Sion, donde has habitado.

Muista seurakuntaasi, jonka muinoin omaksesi otit, jonka lunastit perintösuvuksesi. Muista Siionin vuorta, jolla sinä asut.

3 Levanta tus pies a los asolamientos eternos; a todo enemigo que ha hecho mal en el santuario.

Ohjaa askeleesi ikuisille raunioille. Vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössä.

4 Tus enemigos han bramado en medio de tus asambleas; han puesto sus propias banderas por señas.

Sinun vihollisesi huusivat kokoushuoneessasi, he pystyttivät omat merkkinsä merkeiksi sinne.

5 Nombrado era, como si lo llevara al cielo, el que metía las hachas en el monte de la madera espesa para el edificio del santuario.

Näytti, kuin olisi tiheässä metsässä kirveitä heilutettu korkealle.

6 Y ahora con hachas y martillos han quebrado todas sus entalladuras.

Niin he löivät kaikki sen veistokset kirveillä ja nuijilla rikki.

7 Han puesto a fuego tus santuarios, han ensuciado en la tierra el tabernáculo de tu Nombre.

He pistivät sinun pyhäkkösi tuleen, he häväisivät, panivat maan tasalle sinun nimesi asumuksen.

8 Dijeron en su corazón: Destruyámoslos de una vez; quemaron todos los lugares de ayuntamiento del pueblo de Dios en la tierra.

He sanoivat sydämessään: "Me hävitämme heidät kaikki tyynni". He polttivat kaikki jumalanpalvelushuoneet maasta.

9 No vemos ya nuestras banderas propias; no hay más profeta; ni hay con nosotros quien sepa. ¿Hasta cuándo?

Merkkejämme me emme näe, ei ole enää profeettaa, eikä ole joukossamme ketään, joka tietäisi, kuinka kauan-.

10 ¿Hasta cuándo, oh Dios, nos afrentará el angustiador? ¿Ha de blasfemar el enemigo perpetuamente tu Nombre?

Kuinka kauan, Jumala, vihollinen saa herjata, vihamies pilkata sinun nimeäsi lakkaamatta?

11 ¿Por qué retraes tu mano, y tu diestra? ¿ Por qué la escondes dentro de tu seno?

Miksi pidätät kättäsi, oikeata kättäsi? Vedä se povestasi ja hävitä heidät.

12 Pero Dios es mi rey ya de antiguo; el que obra salud en medio de la tierra.

Jumala on minun kuninkaani ammoisista ajoista, hän toimittaa pelastuksen maan päällä.

13 Tú hendiste el mar con tu fortaleza; quebrantaste las cabezas de los dragones en las aguas.

Sinä voimallasi halkaisit meren, sinä musersit lohikäärmeitten päät vetten päällä.

14 Tú magullaste las cabezas del leviatán; lo diste por comida al pueblo de los desiertos.

Sinä ruhjoit rikki Leviatanin päät, sinä annoit hänet ruuaksi erämaan eläinten laumalle.

15 Tú abriste fuente y río; tú secaste ríos impetuosos.

Sinä puhkaisit kuohumaan lähteen ja puron, sinä kuivasit väkevät virrat.

16 Tuyo es el día, tuya también es la noche; tú aparejaste la lumbre y el sol.

Sinun on päivä, sinun on yö, sinä valmistit valon ja auringon.

17 Tú estableciste todos los términos de la tierra; el verano y el invierno tú los formaste.

Sinä määräsit kaikki maan rajat, sinä asetit kesän ja talven.

18 Acuérdate de esto: que el enemigo ha dicho afrentas al SEÑOR, y que el pueblo loco ha blasfemado tu Nombre.

Niin muista tämä: vihollinen herjaa Herraa, houkkiokansa pilkkaa sinun nimeäsi.

19 No entregues a las bestias el alma de tu tórtola; y no olvides para siempre la congregación de tus pobres.

Älä anna pedolle alttiiksi metsäkyyhkysesi sielua, älä iäksi unhota kurjiesi elämää.

20 Mira al pacto; porque las tenebrosidades de la tierra llenas están de habitaciones de violencia.

Katso liittoasi. Sillä maan pimennot ovat väkivallan pesiä täynnä.

21 No vuelva avergonzado el abatido; el pobre y el menesteroso alabarán tu Nombre.

Älä salli sorretun kääntyä häväistynä takaisin. Kurja ja köyhä saakoot ylistää sinun nimeäsi.

22 Levántate, oh Dios, aboga tu causa; acuérdate de cómo el loco te injuria cada día.

Nouse, Jumala, aja asiasi. Muista, miten houkat herjaavat sinua kaiken aikaa.

23 No olvides las voces de tus enemigos; el alboroto de los que se levantan contra ti sube continuamente.

Älä unhota vihollistesi huutoa, älä vastustajaisi melua, joka kohoaa lakkaamatta.