Salmos 132

1 Canción de las gradas. Acuérdate, oh SEÑOR, de David, de toda su aflicción;

Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,

2 de cómo juró al SEÑOR, prometió al Fuerte de Jacob:

hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:

3 No entraré en la morada de mi casa, ni subiré sobre el lecho de mi estrado;

"Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,

4 no daré sueño a mis ojos, ni a mis párpados adormecimiento,

minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,

5 hasta que halle lugar para el SEÑOR, moradas para el Fuerte de Jacob.

ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle".

6 He aquí, en Efrata oímos de ella; la hallamos en los campos del bosque.

Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.

7 Entraremos en sus tiendas; adoremos al estrado de sus pies.

Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.

8 Levántate, oh SEÑOR, a tu reposo; tú y el arca de tu fortaleza.

Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.

9 Tus sacerdotes se vistan de justicia, y se regocijen tus misericordiosos.

Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.

10 Por amor de David tu siervo no vuelvas de tu ungido el rostro.

Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.

11 Juró el SEÑOR verdad a David, no se apartará de ella; del fruto de tu vientre pondré sobre tu trono.

Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.

12 Si tus hijos guardaren mi alianza, y mi testimonio que yo les enseñaré; sus hijos también se sentarán sobre tu trono para siempre.

Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."

13 Porque el SEÑOR ha elegido a Sion; la deseó por habitación para sí.

Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:

14 Este será mi reposo para siempre; aquí habitaré, porque la he deseado.

"Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.

15 Bendeciré abundantemente su provisión; a sus pobres saciaré de pan.

Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.

16 Y a sus sacerdotes vestiré de salud, y sus misericordiosos exultarán de gozo.

Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.

17 Allí haré reverdecer el cuerno de David; yo he aparejado lámpara a mi ungido.

Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.

18 A sus enemigos vestiré de confusión; y sobre él florecerá su corona.

Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."