Proverbios 12

1 El que ama el castigo ama la sabiduría; mas el que aborrece la reprensión, es carnal.

Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.

2 El bueno alcanzará favor del SEÑOR; mas él condenará al hombre de malos pensamientos.

Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään.

3 El hombre no se afirmará por medio de la impiedad; mas la raíz de los justos no será movida.

Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen.

4 La mujer virtuosa es corona de su marido; mas la mala, como carcoma en sus huesos.

Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.

5 Los pensamientos de los justos son rectitud; mas las astucias de los impíos, engaño.

Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen.

6 Las palabras de los impíos son para asechar la sangre; mas la boca de los rectos los librará.

Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä.

7 Dios trastornará a los impíos, y no serán más; pero la casa de los justos permanecerá.

Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy.

8 Según su sabiduría es alabado el hombre; mas el perverso de corazón será menospreciado.

Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön.

9 Mejor es el que se menosprecie y se hace siervo, que el que se precia, y carece de pan.

Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.

10 El justo tiene misericordia aun a su bestia; mas las piedad de los impíos es crueldad.

Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.

11 El que labra su tierra, se saciará de pan; mas el que sigue a los vagabundos es falto de entendimiento.

Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.

12 Desea el impío la red de los malos; mas la raíz de los justos dará fruto.

Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.

13 El impío es enredado en la prevaricación de sus labios; mas el justo saldrá de la tribulación.

Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.

14 El hombre será saciado de bien del fruto de su boca; y la paga de las manos del hombre le será dada.

Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.

15 El camino del loco es derecho en su opinión; mas el que escucha al consejo es sabio.

Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.

16 El loco al momento da a conocer su ira; mas el que cubre la injuria es cuerdo.

Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.

17 El que habla verdad, declara justicia; mas el testigo mentiroso, engaño.

Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.

18 Hay quienes hablan como dando estocadas de espada; mas la lengua de los sabios es medicina.

Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.

19 El labio de la verdad permanecerá para siempre; mas la lengua de mentira por un momento.

Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.

20 Engaño hay en el corazón de los que piensan mal; mas alegría en el de los que piensan bien.

Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.

21 Ninguna iniquidad alcanzará al justo; mas los impíos serán llenos de mal.

Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.

22 Los labios mentirosos son abominación al SEÑOR; mas los obradores de la verdad su contentamiento.

Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.

23 El hombre cuerdo encubre su sabiduría; mas el corazón de los locos publica la locura.

Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.

24 La mano de los diligentes se enseñoreará; mas la negligencia será tributaria.

Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.

25 El cuidado congojoso en el corazón del hombre, lo abate; mas la buena palabra lo alegra.

Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,

26 El justo hace reflexionar a su prójimo; mas el camino de los impíos les hace errar.

Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen

27 El engañoso ni aun asará su caza; mas el haber del hombre diligente es precioso.

Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.

28 En la vereda de la justicia está la vida; y el camino de su vereda no es muerte.

Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.